Fubbaus tulkitaan sosiaalisen älyn puutteeksi
Seurassa on hankala osallistua keskusteluun, jos silmä hakeutuu koko ajan puhelimen näytölle. Tutkimukset antavat kuitenkin toivoa niillekin, joiden on vaikeaa päästää irti puhelimesta.
Fubbauksella tarkoitetaan niin keskittynyttä sosiaalisten medioiden selaamista puhelimen näytöllä, että läsnä olevien ihmisten huomioiminen unohtuu.
Jatkuva puhelimen räplääminen ja sosiaalisten medioiden pälyily on niin yleinen riesa, että sille on keksitty oma termi: ”phubbing” eli fubbaus.
”Phubbing” on yhdistelmä englannin sanoista ”phone” eli puhelin ja ”snubbing”, joka tarkoittaa, halveksimista, ylenkatsomista ja töykeää kohtelua.
Somettaminen muiden seurassa voi tuntua viattomalta puuhalta, ja lähes jokainen luultavasti syyllistyy siihen jossakin määrin, mutta tutkimusten mukaan siitä on monenlaista harmia. Se voi heikentää ihmisten välistä kommunikaatiota, lisätä yksinäisyyden tunnetta ja masennuksen riskiä ja aiheuttaa ongelmia parisuhteessa.
Vanhempien ylenmääräinen somettaminen voi johtaa lasten psykologisisten perustarpeiden laiminlyöntiin.
Suomalainen psykologian tohtori ja Stanfordin ja Yalen yliopistoissa tutkijana toiminut Emma Seppälä kuvaa Time-lehden haastattelussa fubbausta ristiriitaiseksi ilmiöksi.
”Taustalla on ajatus, että ihminen on sosiaalisten medioiden tai tekstiviestien kautta yhteydessä muihin ihmisiin, mutta samalla se heikentää hänen kykyään olla yhteydessä niiden ihmisten kanssa, jotka ovat samassa paikassa hänen kanssaan.”
Jos tunnistat itsesi fubbaajaksi, olet norjalaisen tutkimuksen mukaan vaarassa leimautua sosiaalisesti heikkolahjaiseksi.
Onko fubbaus epäsosiaalisuuden merkki?
Yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston psykologi Edward Thorndike määritteli jo vuonna 1920 sosiaalisen älyn kyvyksi asettua muiden asemaan ja luoda tyydyttäviä suhteita muiden ihmisten kanssa.
Nykytutkijoiden mukaan sosiaalinen äly on kykyä keskustella ja aidosti kuunnella, mitä toisella on sanottavana, ja noudattaa kirjoittamattomia sosiaalisen kanssakäymisen sääntöjä.
Tämä on vaikeaa, jos puhelin vie suurimman osan ihmisen huomioista, osoittaa muun muassa vuonna 2022 australialaisessa Charles Sturtin yliopistossa tehty tutkimus.
Emma Seppälä on päätynyt samaan tulokseen.
”Puhelimen räplääjiä pidetään yleisesti huonoina keskustelijoina ja epäkohteliaina.”
Toisaalta Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan lehden lukemiseen ystävän tai kumppanin seurassa ei suhtauduta kielteisesti.
Tutkijoiden mukaan ero selittyy osaksi siitä, että älypuhelimen käyttöä sosiaalisissa tilanteissa pidetään ärsyttävänä, ja osaksi siitä, että lehtien lukemista pidetään sivistyneenä.
Hyvät tavat kaikkien ulottuvilla
Kaikilla ihmisillä on aivoissaan peilisoluja, joiden avulla voimme tulkita muiden hymyjä ja naurua ja vastata samalla tavalla. Jokainen voi siis myös kehittää sosiaalisia kykyjään.
Yhdysvaltalaisen psykologiaan keskittyneen Verywell Mind -julkaisun päätoimittaja Amy Morin kehottaa oppimaan omista erehdyksistä.
”Tarkkaile muita ihmisiä sosiaalisissa tilanteissa ja huomioi, millaiseen käytökseen reagoidaan positiivisesti tai negatiivisesti. Muista, että jokainen tekee virheitä. Ota opiksi virheistäsi ja onnistumisistasi.”