Man på toalett

Ylilääkäri: ”Hyviä vessatapoja pitäisi opettaa koulussa”

Normaali suolentoiminta on hyvin laaja käsite. Silti on olemassa jonkinlainen suositus sille, montako kertaa vessassa pitää käydä, toteaa ylilääkäri ja suolistosairauksien tutkija.

Normaali suolentoiminta on hyvin laaja käsite. Silti on olemassa jonkinlainen suositus sille, montako kertaa vessassa pitää käydä, toteaa ylilääkäri ja suolistosairauksien tutkija.

Shutterstock

Me kaikki olemme ulostaneet syntymästä asti ruskeaa sulamattomien ruoantähteiden, suoliston eritteiden, veden ja bakteerien muodostamaa massaa.

Miten usein vessassa oikeastaan pitäisi käydä? Onko olemassa joitakin varoitusmerkkejä, joihin pitäisi kiinnittää huomiota? Ja voiko ihminen itse tehdä jotain vessakäyntien helpottamiseksi?

Kysyimme asiaa Christian Lodberg Hvassilta, joka on Aarhusin yliopistosairaalan maksa-, vatsa- ja suolistosairauksien ylilääkäri ja Aarhusin yliopiston kliinisen lääketieteen lehtori.

Hvass on tutkinut suolistobakteereja ja -sairauksia 20 vuoden ajan, joten hänellä on kattava kuva suoliston toiminnasta ja siitä, miten ihminen itse voi parhaiten ravintovalinnoillaan edistää suoliston terveyttä.

Hvass selittää, että normaali suolentoiminto on hyvin laaja käsite, jota on yllättävän vaikeaa kuvata yksinkertaisin termein. Silti hän kykenee antamaan yleisiä neuvoja siitä, miten usein aikuisen ihmisen tulisi käydä vessassa, ja hänen mielestään siitä pitäisi myös puhua enemmän.

”Useimmat ihmiset ovat yhtä mieltä siitä, että koulussa tulee antaa seksuaaliopetusta. Oman elimistön tunteminen kattaa kuitenkin myös suolen toiminnot. Monet luulevat, että ainoastaan heillä on suolisto-ongelmia tai että vain heistä on epämiellyttävää käydä julkisissa vessoissa. Meidän pitää puhua enemmän siitä, mikä on normaalia ja mikä ei”, Hvass sanoo.

Tarkkaile muotoa ja koostumusta

Hvass toteaa, että normaalisti aikuinen ulostaa 1–2 kertaa vuorokaudessa, vähintään kolme kertaa viikossa ja korkeintaan kolme kertaa vuorokaudessa. Ulosteen koostumuksella on luonnollisesti myös merkitystä.

Hvass viittaa Bristolin yliopistossa laadittuun malliin, niin kutsuttuun Bristolin ulosteskaalamalliin. Siinä uloste jaetaan koostumuksen mukaan seitsemään luokkaan, joista normaalina pidetään luokkaa 3 tai 4. Toisin sanoen ulosteen pitää muistuttaa makkaraa, jonka pinta on epätasainen, tai makkaraa, jonka pinta on sileä ja pehmeä.

Luokat 2 ja 5 ovat myös tyydyttäviä, kunhan vessanpytyssä ei ole verta eikä sinulla ole kipua, oksennuksen tarvetta tai ilmavaivoja.

Tarkkaile ulosteen koostumusta

Ulosteen muotoa ja koostumusta kannattaa tarkkailla. Bristolin ulosteskaalamallissa uloste jaetaan seitsemään luokkaan. Lue lisää alta.

Lähde: Sygehus Lillebælt ja ResearchGate

Tarkkaile näitä varoitusmerkkejä

Jos ulosteen koostumuksessa tai ulostetiheydessä on poikkeavuuksia, sairauden mahdollisuus kannattaa ottaa huomioon, toteaa Hvass.

Hvassilla ja hänen kollegoillaan on käytössä varoitusmerkit. Jos jokin niistä pätee sinuun, on syytä käydä lääkärissä:

  • Äkillinen tai jatkuva ripuli tai ummetus
  • Ulostustarve yöllä
  • Painon aleneminen

Hvass korostaa, että vatsakipu tai suolistovaivat eivät välttämättä ole merkkejä sairaudesta, mutta niiden syy kannattaa selvittää mahdollisimman nopeasti.

Näin pidät huolta suolestasi

Ylilääkäri Hvass antaa myös pari yleistä neuvoa, miten suolistosta voi pitää huolta läpi elämän. Samalla myös vessassakäynti helpottuu.

Ensinnäkin on tärkeää miettiä, mitä syö. Tutkimusten mukaan virallisia ravintosuosituksia kannattaa noudattaa. Toisin sanoen pitää syödä paljon kasviksia ja palkokasveja. Sokeria sen sijaan on syytä välttää.

Runsaskuituinen ravinto voi aiheuttaa ilmavaivoja ja tihentynyttä ulostamisen tarvetta, mutta se ei välttämättä ole huono asia.

”Jos tiheä ulostaminen johtuu runsaasta kuitumäärästä, se on hyvä asia, sillä tutkimusten mukaan runsaskuituinen ravinto pienentää paksusuolensyövän riskiä 50 prosenttia”, toteaa Christian Hvass.

Näin ulostat helpoiten

Itse vessassa käymiseen Hvass antaa myös pari neuvoa. Tutkimuksissa on nimittäin todettu, missä asennossa suoli tyhjenee pöntöllä helpoimmin ja vaivattomimmin.

Ihanteellisen vessanistuimen korkeus on vain 30–40 senttiä, sillä silloin peräaukon kohottajalihas rentoutuu ja suoli tyhjenee. Suurin osa WC-istuimista on kuitenkin tätä korkeampia.

© GASTROLAB/SPL

Lue myös:

”Monet vanhoista wc-istuimista ovat noin 50 sentin korkuisia, mikä ei sovi ihmisen lantion anatomiaan. Siksi jalat kannattaa laittaa jakkaran päälle, jolloin polvet kohoavat ylemmäs ja lantion kulma muuttuu”, Hvass selittää.

Lisäksi vessan viihtyisyyteen on syytä kiinnittää huomiota.

”Pidä huoli siitä, että olosi vessassa on rauhallinen ja turvallinen ja lämpötila on sopiva. Ja sulje ovi – ihan oman itsesi vuoksi”, Hvass sanoo.