Mitääh?
Keskustelu velloo suuntaan ja toiseen, mutta et pysy kärryillä, koska et saa selvää, mitä muut sanovat.
Tuntuuko tilanne tutulta? Yhä useammasta tuntuu.
Tuoreen tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että lähes puolet maailman nuorista ja nuorista aikuisista on yhä useammin tilanteessa, jossa he eivät kuule, mitä heille sanotaan.
Äskettäin British Medical Journal Global Health -julkaisussa ilmestyneessä kansainvälisessä tutkimuksessa todetaan, että kuulon heikkeneminen uhkaa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä yhä useampaa ihmistä maailmassa. Erityisesti nuoret ovat riskivyöhykkeessä.
Laajaan tieteelliseen aineistoon perustuvan tutkimuksen loppupäätelmä oli, että kuulovaurio uhkaa 670–1 350 miljoonaa nuorta ja nuorta aikuista.
Kaksi suurta riskitekijää
Tutkimuksessa käytiin läpi 19 046 ihmisen tiedot. Tutkitut olivat 12–34-vuotiaita 20 maasta, jotka on määritetty korkean tai keskitulotason maiksi. Kuulovaurion riski määriteltiin sen mukaan, kuuntelevatko henkilöt musiikkia ja muita ääniä yli 80 desibelin äänenvoimakkuudella yli 40 tuntia viikossa.
Yli 80 desibelin äänenvoimakkuutta pidetään yleisesti haitallisena kuulolle.
Vaimea keskustelu esimerkiksi kirjastossa on äänenvoimakkuudeltaan noin 25 desibeliä.
Kaupungin kadulta kantautuva liikenteen häly on voimakkuudeltaan yleensä 50–60 desibeliä. Yökerhon musiikki tai porakoneen melu voi yltää yli 100 desibeliin.
Tutkijat keskittyivät erityisesti kahteen seikkaan, jotka lisäävät kuulon vahingoittumisen riskiä.
Toinen riskitekijä oli äänenvoimakkuus, jolle nuorten korvat altistuvat, kun musiikkia kuunnellaan kuulokkeilla. Toinen uhka kuulolle on äänenvoimakkuus nuorten suosimissa baareissa, diskoissa ja yökerhoissa.
Äänenvoimakkuus, jolle nuorten korvat altistuvat, kun musiikkia kuunnellaan kuulokkeilla, vaarantaa kuulon. Toinen uhka kuulolle on kova musiikki nuorten suosimissa baareissa, diskoissa ja yökerhoissa.
Tutkimuksen mukaan 23,8 prosenttia kuuntelee musiikkia kuulokkeilla niin kovalla äänenvoimakkuudella, että heidän kuulonsa on vaarassa.
Vastaavasti lähes puolet nuorista ja nuorista aikuisista altistuu kuulovaurioille yökerhoissa ja muissa paikoissa, joissa soitetaan kovaäänistä musiikkia.
Melu tuhoaa korvan simpukan
Se, miten kova ääni varmasti aiheuttaa kuulovaurion, vaihtelee ihmiseltä toiselle.
Varmaa on kuitenkin se, että mitä suuremmalle äänenvoimakkuudelle korvansa altistaa ja mitä kauemmin altistus jatkuu, sitä varmemmin kuulo vaurioituu.
Meteli vaikuttaa ennen kaikkea sisäkorvan kokleaan eli niin sanottuun simpukkaan.
Ääniaallot etenevät ulkokorvaan ja edelleen korvakäytävää pitkin simpukkaan asti. Siellä ne ärsyttävät herkkiä kuuloreseptoreina toimivia karvasoluja, jotka lähettävät aivoille tiedon äänestä.
Ääniaaltojen synnyttämät värähtelyt saavat simpukan sisällä olevat kuuloreseptorisolut liikkumaan, jolloin niistä lähtee impulssi kuulohermoa pitkin aivoihin.
Jos kuuloreseptorisolut altistuvat toistuvat ja pitkiä aikoja kovalle äänelle, ne voivat alkaa lähettää epäsäännöllisiä tai epäselviä impulsseja. Seurauksena voi olla pysyvä kuulon heikentyminen.
Tutkijoiden päätelmä, että yli miljardi nuorta on vaarassa vahingoittaa kuuloaan, voi kuulostaa rajulta.
Samansuuntaisia arvioita ihmisten melualtistuksesta on kuitenkin esitetty myös aikaisemmin.
Muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että yli 50 prosenttia kaikista maailman 12–35-vuotiaista ihmisistä kuuntelee henkilökohtaisilla laitteillaan musiikkia niin kovalla, että heidän kuulonsa on vaarassa.