Voiko vahingossa nielaista kielensä?

Olen kuullut, että oman kielen nieleminen on vaarallista. Onko tosiaan mahdollista nielaista oma kieli? Kuinka se tapahtuu?

Olen kuullut, että oman kielen nieleminen on vaarallista. Onko tosiaan mahdollista nielaista oma kieli? Kuinka se tapahtuu?

Shutterstock

Oman kielen voi varsinaisesti niellä vain siinä tapauksessa, että kieli repeytyy esimerkiksi tyviosastaan eikä siten ole enää kunnolla kiinni suuontelon pohjassa.
Niin kauan kuin kielen runko-osa on kiinnittyneenä kielijänteen välityksellä suuontelon pohjaan ja kielen lihakset ja kieliluu ovat ehjät, kieli pysyy suussa.

Kieli voi kuitenkin aiheuttaa hengitysongelmia.

Tajuton voi tukehtua kieleensä. Tätä pelättiin esimerkiksi, kun tanskalainen jalkapalloilija Christian Eriksen tuupertui kesken pelin EM-ottelussa Suomea vastaan.

Kieli voi tukkia nielun myös epilepsiakohtauksen aikana.

Tajuttomuuden aiheuttama lihasten äkillinen veltostuminen aiheuttaa paitsi lyyhistymisen myös monien refleksien häviämisen.

Kun tajuton makaa selällään, kieli voi painua puuttuvan lihasjänteyden takia nieluun, kääntyä suulakea vasten ja salvata hengityksen.

Kielen kiinnitys estää sen nielemisen. Kun lihakset veltostuvat, kieli voi tukkia hengitystiet.

© Shutterstock & Lotte Fredslund

1. Kieli paikallaan

Kieli kiinnittyy suuontelon pohjaan, ja normaaliasennossa se päästää ilman virtaamaan sekä suun että nenän kautta vapaasti henkitorveen myös, kun makaa selällään.

© Shutterstock & Lotte Fredslund

2. Kieli painuu taaksepäin

Tajuttomuuden aikana kielen kahdeksan lihasta veltostuvat. Siksi kieli työntyy syvemmälle suuonteloon ja voi estää ilmaa virtaamasta.

© Shutterstock & Lotte Fredslund

3. Kylkiasento turvaa hengityksen

Kun henkilö käännetään kylkiasentoon, kieli luiskahtaa eteenpäin suuontelussa ja valuu alaspäin. Siten ilma pääsee kulkemaan vapaasti.

Kielensä nielaisemisesta on alettu puhua ilmeisesti siksi, että ilmaus kuvaa kielen painumista nieluun edellä esitetyllä tavalla, vaikka nielemisestä ei normaalisti olekaan kyse.

Tajuttoman henkilön hengityksen turvaamiseen ensiavun aikana käytetään kylkiasentoa.

Kylkiasennossa potilas pysyy vakaasti paikallaan ja henki kulkee esteettömästi, koska kieli ei voi tukkia hengitysteitä.

Kun tanskalainen jalkapalloilija Christian Eriksen menetti tajuntansa EM-kisojen Suomi-ottelussa, hän olisi voinut tukehtua omaan kieleensä.

© Shutterstock

Kylkiasento pienentää myös toista tajuttoman potilaan uhkaa: oksentamista.

Kylkiasennon ansiosta oksennus ei päädy henkitorveen ja aiheuta tukehtumista, jonka vaara on olemassa puuttuvien nielemis- ja yskimisrefleksien vuoksi.