Oman kielen voi varsinaisesti niellä vain siinä tapauksessa, että kieli repeytyy esimerkiksi tyviosastaan eikä siten ole enää kunnolla kiinni suuontelon pohjassa.
Niin kauan kuin kielen runko-osa on kiinnittyneenä kielijänteen välityksellä suuontelon pohjaan ja kielen lihakset ja kieliluu ovat ehjät, kieli pysyy suussa.
Kieli voi kuitenkin aiheuttaa hengitysongelmia.
Tajuton voi tukehtua kieleensä. Tätä pelättiin esimerkiksi, kun tanskalainen jalkapalloilija Christian Eriksen tuupertui kesken pelin EM-ottelussa Suomea vastaan.
Kieli voi tukkia nielun myös epilepsiakohtauksen aikana.
Tajuttomuuden aiheuttama lihasten äkillinen veltostuminen aiheuttaa paitsi lyyhistymisen myös monien refleksien häviämisen.
Kun tajuton makaa selällään, kieli voi painua puuttuvan lihasjänteyden takia nieluun, kääntyä suulakea vasten ja salvata hengityksen.
Kielensä nielaisemisesta on alettu puhua ilmeisesti siksi, että ilmaus kuvaa kielen painumista nieluun edellä esitetyllä tavalla, vaikka nielemisestä ei normaalisti olekaan kyse.
Tajuttoman henkilön hengityksen turvaamiseen ensiavun aikana käytetään kylkiasentoa.
Kylkiasennossa potilas pysyy vakaasti paikallaan ja henki kulkee esteettömästi, koska kieli ei voi tukkia hengitysteitä.
Kun tanskalainen jalkapalloilija Christian Eriksen menetti tajuntansa EM-kisojen Suomi-ottelussa, hän olisi voinut tukehtua omaan kieleensä.
Kylkiasento pienentää myös toista tajuttoman potilaan uhkaa: oksentamista.
Kylkiasennon ansiosta oksennus ei päädy henkitorveen ja aiheuta tukehtumista, jonka vaara on olemassa puuttuvien nielemis- ja yskimisrefleksien vuoksi.
