AB0-veriryhmäjärjestelmä perustuu punasolujen pinnalla oleviin eri antigeeneihin eli immuunireaktion aiheuttaviin proteiineihin ja sokereihin, joita kutsutaan nimillä A ja B. 0-veriryhmässä punasolujen pinnalla ei ole lainkaan antigeeneja.
Toinen veriryhmäjärjestelmän perusta, reesustekijä eli Rh-antigeeni, jakaa ihmiset karkeasti kahteen tyyppiin: niihin, joiden veri sisältää antigeeniä (Rh-positiivisiin), ja niihin, joiden veri ei sisällä sitä (Rh-negatiivisiin). Siksi yleensä tehdään jako kahdeksaan veriryhmään: A, B, AB ja 0, joista kukin voi olla joko Rh-positiivinen tai Rh-negatiivinen.
Tämä on hyvä tietää veriryhmistä
Veriryhmät Suomessa
Verityyppien ABO- ja Rh-jaotteluiden mukaiset osuudet Suomessa
Harvinaisin ja yleisin veriryhmä
Harvinaisin verityyppi on AB Rh-negatiivinen, joka on vain joka sadannella suomalaisella. Ainoastaan 15 % väestöstä on Rh-negatiivisia.
Yli kolmasosalla suomalaisista verityyppi on A Rh-positiivinen. Kyseessä onkin Suomen yleisin verityyppi.
Monet luulevat virheellisesti, että yleinen verityyppi, kuten A Rh-positiivinen, ei aiheuta saatavuusongelmia. Myös yleisiin verityyppeihin kuuluvaa luovutusverta tarvitaan paljon, koska vastaanottajaryhmä on iso.
O Rh-negatiivinen on ainoa kaikille vastaanottajille sopiva verityyppi. Se on suomalaisilla suhteellisen harvinainen, joten luovutusvertakin on tarjolla melko vähä
Veriryhmien kunkku on 0-ryhmä
Jos veriryhmäsi on 0, tilastollisesti olet hyvin turvassa syövältä, muistisairauksilta ja sydäntaudeilta.
Tutkimuksen mukaan A-, B- ja AB-veriryhmillä on nimittäin 15 prosenttia suurempi riski menehtyä sydän- ja verisuonitauteihin kuin 0-ryhmällä. Lisäksi näyttää siltä, että 0-ryhmä suojaa myös syövältä.
Syyn tähän arvellaan piilevän siinä, että A-, B- ja AB-veriryhmät pakottavat immuunijärjestelmän ylikierroksille, jolloin elimistöön saattaa kehittyä vähitellen syöpä. 0-ryhmä on tässä suhteessa elimistölle suotuisampi.
Tutkimus: Veriryhmä 0 pienentää koronavirustartunnan riskiä
Henkilöt, joiden veriryhmä on O, saavat harvemmin koronavirustartunnan kuin henkilöt, joiden veriryhmä on A, B tai AB. Näin todettiin laajassa Aarhusin ja Etelä-Tanskan yliopistojen tutkimuksessa.
Tutkimusryhmänä oli 473 654 tanskalaista, joille oli tehty koronavirustesti. Heitä verrattiin verrokkiryhmään, johon kuului yli 2,2 miljoonaa ihmistä.
Positiivisen koronavirustestituloksen saaneiden 7 422 henkilön joukossa oli vähemmän henkilöitä, joiden veriryhmä oli O, kuin niitä, joiden veriryhmä oli A, B tai AB.
O-veriryhmään kuuluvilla on tutkimuksen mukaan 13 prosenttia pienempi riski saada koronavirustartunta kuin muihin veriryhmiin kuuluvilla. Rhesus- positiivisuus tai -negatiivisuus ei vaikuttanut asiaan.
O-veriryhmä ei siis suojaa tartunnalta. Kaikkien tulee veriryhmästä huolimatta noudattaa hyvää käsihygieniaa, käyttää maskia ruuhkassa ja pitää etäisyyttä.
Syytä siihen, miksi 0-veriryhmä pienentää koronavirustartuntaa, ei vielä tiedetä, ja asiaa pitääkin tutkia tarkemmin. Tutkimusryhmä toivoo, että uusi tieto auttaa meitä ehkäisemään ja hoitamaan koronavirustartuntoja entistä paremmin.
Veriryhmät A ja AB voivat johtaa vakavaan koronavirustautiin
Tutkimuksen mukaan O-veriryhmä voi siis pienentää koronavirustartunnan riskiä. Veriryhmät A ja AB puolestaan voivat lisätä tartuntariskiä ja jopa johtaa koronavirustaudin vakavaan muotoon. Näin todettiin kanadalaistutkimuksessa, jossa tarkkailtiin 95:tä vakavasti sairasta koronapotilasta.
Tutkijoiden mukaan potilaat, joiden veriryhmä oli A tai AB, tarvitsivat useammin hengityskonetta kuin muut potilaat. Tämä saattaa viitata siihen, että potilaiden keuhkot vaurioituivat pahemmin.
A- ja AB-veriryhmiin kuuluvat potilaat kärsivät myös muita useammin munuaisten toiminnan pettämisestä ja olivat yleensä pidemmän aikaa tehohoidossa kuin potilaat, joiden veriryhmä oli O tai B.
Uudessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin lähemmin veriryhmää A ja havaittiin, että SARS-CoV-2-viruksessa on RBD-proteiini, joka näyttää suosivan juuri tätä veriryhmää.
Koronavirus käyttää proteiinia soluihin sitoutumiseen, ja kun eri veriryhmiä verrattiin keskenään, proteiini sitoutui useimmin hengitysteiden soluihin henkilöillä, joiden veriryhmä oli A.
AB voi aiheuttaa muistiongelmia
Toinen huomiota herättävä tutkimus osoittaa, että AB-veriryhmäläisillä on peräti 82 prosenttia suurempi riski sairastua muistihäiriöihin kuin henkilöillä, joiden veriryhmä on jokin muu.
Tämän arvellaan johtuvan siitä, että veriryhmä määrää, kuinka helposti veri hyytyy. Helposti hyytyvä veri voi aiheuttaa aivoissa pieniä veritulppia ja vahingoittaa muistia.
Uskomus: Onko O-veriryhmän persoonallisuus olemassa?
Japanissa on innostuttu ajatuksesta, että veriryhmän ja persoonallisuuden välillä on riippuvuussuhde. Siellä henkilön veriryhmä voi tulla esiin vaikkapa työn- tai seuranhaussa.
Esimerkiksi O-veriryhmään kuuluvia pidetään kunnianhimoisina, käytännöllisinä ja vastuuntuntoisina. Ei kuitenkaan ole saatu tieteellistä näyttöä veriryhmän ja persoonallisuuden yhteydestä.
Veriryhmä peritään vanhemmilta
Veriryhmän ja -tyypin määräävät geenit periytyvät. Se, mihin lapsen veri asettuu ABO- ja reesusveriryhmäjärjestelmissä, perustuu hänen perimäänsä.
A ja B ovat dominoivia suhteessa O:hon: jos äidin veriryhmä on O ja isän A, lapsen veriryhmäksi tulee A. Jos lapsi perii äidiltään B:n ja isältään A:n, hänen veriryhmänsä on AB. Lapsen veriryhmä voi olla O vain siinä tapauksessa, että se on molempien vanhempien veriryhmä.
Koska veriryhmä periytyy, myös reesustekijä peritään. Rh-positiivisen ja Rh-negatiivisen ero perustuu siihen, onko punasolujen pinnalla antigeenejä vai ei.
Oman Rh-tyypin tunteminen on tärkeää, koska Rh-positiivisen veren saamisella voi olla Rh-negatiiviselle henkilölle vakavia seurauksia.
Pääveriryhmiä on neljä, ja ne jakaantuvat maailmassa kaavion osoittamalla tavalla. Jakauma vaihtelee paikallisesti, ja esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa veriryhmä 0 on yleisin, kun taas Pohjoismaissa yleisin veriryhmä on A.
Veriryhmä, raskaus ja Rh-immunisaatio
Kun nainen alkaa odottaa lasta, hänen on hyvä tietää, onko hän Rh-negatiivinen. Jos hän on, hänen elimistössään voi syntyä vasta-aineita Rh-positiivisen lapsen verta vastaan.
Ongelmia voi syntyä silloin, kun äidin veri ja lapsen veri pääsevät sekoittumaan. Seurauksena voi olla se, että äiti kehittää reesusvasta-aineita synnytyksen jälkeen. Ensimmäinen raskaus on riskitön.
Kun äiti odottaa toista lasta, joka on Rh-positiivinen, vasta-aineet voivat pahimmassa tapauksessa kulkeutua sikiöön, hyökätä punasolujen kimppuun ja aiheuttaa anemian ja muita vakavia sairauksia.
Rh-negatiiviselle naiselle voidaan antaa jokaisen raskauden jälkeen suojaava anti-D-rokote.
Tarkkaavaisuutta vaativa tilanne syntyy silloin, kun lapsen äiti on Rh-negatiivinen ja isä Rh-positiivinen, sillä Rh-positiivisuus on dominoiva ominaisuus.
Vaikka tapaukset ovat harvinaisia, Rh-negatiivisille vanhemmille voi syntyä Rh-positiivinen lapsi. Siksi kaikki Rh-negatiiviset äidit yleensä testataan.
Uskomus: Syö veriryhmäsi mukaan
Veriryhmän mukaisen ruokavalion kannattajat ovat sitä mieltä, että syömiset ja juomiset pitäisi valita oman verityypin perusteella. Opin takana on luontaislääkintään erikoistunut lääkäri Peter J. D’adamo, joka tunnetaan Syö oikein oman tyyppisi mukaan -kirjan kirjoittajana.
Päteviä todisteita veriryhmädieetin tehosta on yhtä vähän kuin veriryhmän ja persoonallisuuden yhteydestä.
Koska veriryhmän mukainen ruokavalio voi muuttaa syömistottumuksia terveellisempään suuntaan, sen noudattamisesta saattaa todellakin olla hyötyä.
Veriryhmädieettiä noudattamalla on mahdollista esimerkiksi pudottaa ja hallita painoa, mutta kilojen karisemisella ei ole mitään tekemistä veren ominaisuuksien kanssa.
Miten eri veriryhmät sopivat yhteen?
Kun tehdään verensiirto, on olennaista, että luovutettu veri sopii vastaanottajalle. Tästä yleiskatsauksesta käyvät ilmi ratkaisevat valintaperusteet:
Rh-negatiivista verta voidaan antaa sekä Rh-negatiiviselle että Rh-positiiviselle vastaanottajalle – muttei päinvastoin.
- A-veri sopii A- ja AB-vastaanottajille.
- B-veri sopii B- ja AB-vastaanottajille.
- O-veri sopii kaikille vastaanottajille.
Yleensä verensiirroissa pyritään käyttämään saman veriryhmän verta, mutta esimerkiksi hätätapauksissa potilaalle voidaan antaa annos Rh-negatiivista O-verta.
Rh-negatiivista O-verta kutsutaan yleisvereksi, sillä vastaanottaja ei muodosta vasta-aineita sitä vastaan, olipa hänen veriryhmänsä mikä tahansa. Kysynnän ja tarjonnan lain näkökulmasta tarkasteltuna Rh-negatiivinen O-veri on siksi kaikkein harvinaisin veriryhmä.