Kun lakritsi lisää elimistön kortisolimäärää, verenpaine kohoaa.
Onko lakritsi vaaraksi sydämelle?
Lakritsi lisää stressihormoni kortisolin määrää elimistössä, jolloin verenpaine kohoaa. Siksi lakritsia ei kannata syödä kohtuuttomia määriä.
Lakritsiksi nimitetyt mustat makeiset sisältävät lakritsikasvin juuresta saatavaa glykyrritsiiniä, joka antaa niille tunnusmerkillisen väkevän imelän ominaismaun. Verenkiertoelimistö reagoi glykyrritsiiniin.
Sen vaikutukset voivat ilmetä paitsi verenpaineen nousuna myös turvotuksena ja veren kaliumpitoisuuden laskuna.
Liian korkea verenpaine on sekä sydän- ja verisuonitautien että aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijä. Jos verenpaine on jo muutenkin kohollaan, on varmasti fiksua jättää lakritsit kauppaan.
Miten paljon lakritsia saa syödä?
Se, miten pieni määrä lakritsia riittää nostamaan tuntuvasti verenpainetta, vaihtelee, mutta useimmilla jo 50 gramman päiväannos näkyy mittaustuloksissa ja voi aiheuttaa tuntemuksia, jotka liittyvät verenpaineen kohoamiseen.
Niitä ovat esimerkiksi päänsärky ja huimaus.
Stressihormonien määrä kasvaa
Aromaattinen glykyrritsiini on olennainen lakritsin ainesosa. Suurina määrinä nautittuna se estää stressiä säätelevää entsyymiä toimimasta.
Tuhansia vuosia vanha rohdos
1323 eaa.: Lapsifarao Tutankhamon sai hautalahjaksi lakritsijuurta.
3. vuosisadalla eaa.: Kreikkalainen oppinut Theofrastos piti lakritsijuurta hyvänä lääkkeenä yskään ja astmaan.
1. vuosisadalla: Roomalaissotilaat pureskelivat lakritsijuurta pitkillä marsseilla pitääkseen nälän ja janon tunteen loitolla.
Noin 1750: Brittiläinen kemisti George Dunhill
kehitti sokeria sisältävän lakritsimakeisen.
