Verisoluja
Ihminen - Verenkierto

Mikä määrää veriryhmän?

Miten ihmisen veriryhmät ovat syntyneet? Onko myös eläimillä veriryhmät?

Veriryhmäjaotteluja on erilaisia, mutta ne kaikki perustuvat veren punasolujen ominaisuuksiin tai veriplasman vasta-aineisiin.

Ihmisillä käytetyistä veriryhmäjärjestelmistä tavallisin on ABO-jaottelu, jonka mukaan muun muassa määritetään sopiva luovuttaja verensiirtoa varten.

Sokerimolekyyli määrää veriryhmän

Siinä erotetaan neljä veriryhmää: A, B, AB ja O. Jokaisen ihmisen punasolujen pinnalla on H-antigeeniksi kutsuttu hiilihydraatti.

A-veriryhmän ihmisillä siihen on kiinnittynyt A-antigeeni eli N-asetyyli-D-galaktosamiini-niminen sokerimolekyyli.

B-veriryhmään kuuluvilla siinä on B-antigeeni eli D-galaktoosisokeri. AB-ryhmän ihmisillä on H-antigeenissaan sekä N-asetyyli-D-galaktosamiini että D-galaktoosi, kun taas O-ryhmän ihmisillä ei ole niistä kumpaakaan.

Veriryhmät johtuvat mutaatioista

A-ryhmän veren plasmassa on B-antigeenin ja B-ryhmän veressä A-antigeenin vasta-aineita. O-veressä on sekä A- että B-antigeenin vasta-aineita, ja AB-ryhmän veressä ei kummankaan.

Vasta-aineet aiheuttavat punasolujen yhteenliimautumisen. Siksi A-ryhmän henkilölle ei saa antaa B-verta eikä päinvastoin.

AB-veressä ei ole vasta-aineita, joten AB-ryhmän henkilölle voidaan antaa mitä verta hyvänsä. O-veren punasoluja voidaan antaa kaikille, mutta koska O-veren plasmassa on sekä A- että B-vasta-aineet, O-ryhmään kuuluva voi vastaanottaa vain O-verta.

Veriryhmä riippuu yhdestä geenistä, joka ohjaa A- ja B-antigeenin kiinnittymiseen tarvittavan entsyymin muodostumista. Geenistä esiintyy kolmea eri muotoa A, B ja O.

Niistä vanhin on A, josta on sittemmin mutaatioiden kautta syntynyt B. Myös O on mutatoitunut A:sta, mutta sen osalta muunnos on johtanut geenin passivoitumiseen niin, että se on lakannut tuottamasta entsyymiä.

© Creative Commons

Veriryhmä voi antaa etulyöntiaseman

Vaikka mutaatio on tuottanut toimimattoman geenin, se on tässä tapauksessa kantajalleen eduksi. Toimimaton geeni on myös varsin yleinen.

Suomalaista 31, ruotsalaisista 38 ja tanskalaisista 41 prosenttia kuuluu O-veriryhmään. Geenimuodon yleisyys voi olla yhteydessä vastustuskykyyn taudinaiheuttajia vastaan.

On löydetty viitteitä siitä, että O-veren A- ja B-antigeenien vasta-aineet parantaisivat vastustuskykyä joitakin bakteereja ja mahdollisesti jopa malariaa vastaan.

Toisaalta O-veriryhmän ihmiset ovat muita alttiimpia muille bakteereille ja esimeriksi koleralle.

ABO-jaottelun mukaiset veriryhmät esiintyvät erilaisina muunnelmina myös simpansseilla, gorilloilla, orangeilla ja paviaaneilla.

Punasolujen pintarakennetta säätelevät geenit ovat siis syntyneet hyvin varhain ihmisen sukupuussa. Muilla lajeilla jaottelu on erilainen.

Esimerkiksi koirilla veriryhmän määrää DEA-antigeeni (Dog erythrocyte antigen), josta on kahdeksan eri muunnelmaa.

Kissoilla antigeeneja on kolme: A, B ja AB. Hevosilla veriryhmiä on viitisenkymmentä, ja niistä on vielä lukuisia alaryhmiä.

Lue myös:

Verenkierto

Haavan haalea muisto

1 minuuttia
Verisuonet erottuvat ihon läpi sinisinä.
Verenkierto

Kysy meiltä: Miksi verisuonet näyttävät sinertäviltä, vaikka veri on punaista?

1 minuuttia
Verenkierto

Saatko helposti mustelmia? Lue tästä selitys

2 minuuttia

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!