Uni on ratkaisevan tärkeää henkiselle hyvinvoinnille. Siitä syystä unitutkijat ovat vuosikymmeniä tutkineet sitä, miten uni vaikuttaa aivoihin. Eläinkokeet osoittavat, että uni on tärkeää myös suolistolle, ja seikka selittää sen, miksi pitkään jatkunut unettomuus voi tappaa.
Yhdysvalloissa Harvard Medical Schoolin tutkijat tekivät kokeita sekä banaanikärpäsillä että hiirillä ja selvittäneet, mitä elimistössä tapahtuu, kun eläimiä estetään nukkumasta.
Kokeet osoittavat, että unen aikana hiirten suolistosta poistuu haitta-aineita. Jos hiirien ei anneta nukkua, niiden suolistoon kertyy reaktiivista happiradikaalia.
Kummallakin lajilla havaittiin, että unen puute aiheuttaa jo muutamassa vuorokaudessa haitallisten molekyylien kertymisen suolistoon. Niitä ei keräänny esimerkiksi lihaksiin, rasvakudokseen eikä aivoihin.
Iskee solujen dna:han
ROS-molekyylit eli reaktiiviset happiradikaalit ovat kemiallisesti erittäin aktiivisia ja ne varastavat elektroneja muilta molekyyleiltä. Tällöin ne tuhoavat solujen tärkeitä osia, kuten dna:ta. Tämä aiheuttaa solukuoleman ja lopuksi tappaa myös eläimen.
Joissakin kokeissa käytettiin muuntogeenisiä banaanikärpäsiä, jotka eivät kyenneet vaipumaan uneen. Tutkijoiden onnistui pelastaa nukkumattomienkin kärpästen henki antamalla niille antioksidantteja, jotka neutraloivat ROS-molekyylit.
Antioksidanttilisä sai kärpäset elämään yhtä pitkään kuin normaalitkin banaanikärpäset unen puutteesta huolimatta.
Univaje voidaan tehdä vaarattomaksi
Tulokset avaavat mahdollisuuksia univajeen aiheuttamien vaurioiden ehkäisemiseen ihmisillä. Krooninen unettomuus kasvattaa muun muassa sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen, syövän, liikapainon ja masennuksen riskiä.
Tutkijat yrittävät seuraavaksi selvittää, miten aivojen unta säätelevät osat liittyvät ROS-molekyylien muodostumiseen suolistossa.
