Tutkijat tarkentavat silmään

Linssi eli mykiö sijaitsee värikalvon takana. Neljä millimetriä leveä joustava levy taittaa valoa ja kohdistaa sen verkkokalvolle. Linssi koostuu vain yhdenlaisista soluista. Eri kehitysvaiheessa olevat solut ovat asettuneet linssissä kerroksittain niin, että vanhimmat ovat linssin sisäosassa.

Iiriksen takana on sädekehä, joka erittää silmän sisälle kammionestettä. Neste huolehtii silmän paineesta ja siten silmän normaalista muodosta. Sädekehän poimuihin kiinnittyy ripustinsäikeitä, jotka liikuttavat linssiä niin, että sen muoto muuttuu.

Silmän mustaa pupillia ympäröivä värikalvo iiris muistuttaa kumpuilevaa maisemaa. Iiris säätelee silmään tulevan valon määrää. Se muodostuu pigmentoituneesta kudoksesta, joka yhdistää pupillia supistavat ja laajentavat lihaskerrokset.

Yläluomen kyynelrauhanen erittää kyynelnestettä, jossa on vettä, proteiineja ja suoloja. Silmäluomen räpyttely levittää kyynelnestettä silmän pintaan. Neste myös huoltaa ja ravitsee sarveiskalvoa. Kyynelneste poistuu silmästä kyynelkanavaa pitkin nenäonteloon. Itkettäessä kyynelnestettä erittyy niin paljon, että se valuu kyyneleinä poskille.

Silmän takaosassa on verkkokalvo, jossa yli 130 miljoonaa valoa aistivaa solua käsittelee pupilliin tulevia valoaistimuksia. Valoreseptorit voidaan jakaa kahteen ryhmään, sauvoihin ja tappeihin. Sauvat aistivat hyvin valoa, joten ne mahdollistavat hämäränäön. Tappisolut taas toimivat kirkkaassa valossa ja erottavat eri värejä.

Verkkokalvolla on näköhermo, joka lähettää sähköisten signaalien avulla näköaistimukset verkkokalvolta aivoihin. Näköhermo alkaa näköhermonystystä, papillasta. Se näkyy kuvan keskellä kohdassa, jossa silmän verisuonet yhtyvät.

Silmän momimutkaisuus ja sen miljoonat osat asettavat haasteita keinotekoisen silmän kehittäjille. Nyt tutkijat ovat ensimmäistä kertaa onnistuneet tuottamaan 3D-tulostimella lasisen puolipallon pintaan valoreseptoreja. Seuraavana haasteena on löytää menetelmä, jolla valoreseptoreja voidaan tulostaa pehmeälle pinnalle.