Tutkijat tarkentavat silmään

130 miljoonaa valoherkkää solua, proteiinipitoista nestettä ja sähkösignaaleja. Silmä on yksi ihmisen elimistön monimutkaisimmista elimistä.

Shutterstock

Linssi: Linssin läpileikkaus paljastaa pitkulaiset solut

Linssi eli mykiö sijaitsee värikalvon takana. Neljä millimetriä leveä joustava levy taittaa valoa ja kohdistaa sen verkkokalvolle. Linssi koostuu vain yhdenlaisista soluista. Eri kehitysvaiheessa olevat solut ovat asettuneet linssissä kerroksittain niin, että vanhimmat ovat linssin sisäosassa.

STEVE GSCHMEISSNER/SCIENCE PHOTO LIBRARY

Sädekehä: Neste pitää silmän oikean muotoisena

Iiriksen takana on sädekehä, joka erittää silmän sisälle kammionestettä. Neste huolehtii silmän paineesta ja siten silmän normaalista muodosta. Sädekehän poimuihin kiinnittyy ripustinsäikeitä, jotka liikuttavat linssiä niin, että sen muoto muuttuu.

SPL

Iiris: Lihakset säätelevät valon määrää

Silmän mustaa pupillia ympäröivä värikalvo iiris muistuttaa kumpuilevaa maisemaa. Iiris säätelee silmään tulevan valon määrää. Se muodostuu pigmentoituneesta kudoksesta, joka yhdistää pupillia supistavat ja laajentavat lihaskerrokset.

Shutterstock

Kyynelrauhanen: Rauhanen tuottaa proteiineista, suoloista ja vedestä koostuvaa koktailia

Yläluomen kyynelrauhanen erittää kyynelnestettä, jossa on vettä, proteiineja ja suoloja. Silmäluomen räpyttely levittää kyynelnestettä silmän pintaan. Neste myös huoltaa ja ravitsee sarveiskalvoa. Kyynelneste poistuu silmästä kyynelkanavaa pitkin nenäonteloon. Itkettäessä kyynelnestettä erittyy niin paljon, että se valuu kyyneleinä poskille.

SUSUMU NISHINAGA/SPL

Verkkokalvo: Tapit luovat värinäön, sauvat takaavat hämäränäön

Silmän takaosassa on verkkokalvo, jossa yli 130 miljoonaa valoa aistivaa solua käsittelee pupilliin tulevia valoaistimuksia. Valoreseptorit voidaan jakaa kahteen ryhmään, sauvoihin ja tappeihin. Sauvat aistivat hyvin valoa, joten ne mahdollistavat hämäränäön. Tappisolut taas toimivat kirkkaassa valossa ja erottavat eri värejä.

Dr. Nicolás Cuenca & Isabel Ortuño-Lizarán/Nikon Small World 2018

Näköhermo: Sähkösignaalit kuljettavat kuvat aivoihin

Verkkokalvolla on näköhermo, joka lähettää sähköisten signaalien avulla näköaistimukset verkkokalvolta aivoihin. Näköhermo alkaa näköhermonystystä, papillasta. Se näkyy kuvan keskellä kohdassa, jossa silmän verisuonet yhtyvät.

SPL

Keinosilmä: 3D-tulostin luo lasin pintaan valoreseptoreja

Silmän momimutkaisuus ja sen miljoonat osat asettavat haasteita keinotekoisen silmän kehittäjille. Nyt tutkijat ovat ensimmäistä kertaa onnistuneet tuottamaan 3D-tulostimella lasisen puolipallon pintaan valoreseptoreja. Seuraavana haasteena on löytää menetelmä, jolla valoreseptoreja voidaan tulostaa pehmeälle pinnalle.

UNIVERSITY OF MINNESOTA, MCALPINE GROUP

Lue myös:

Elimistö

Näin rakko syntyy

1 minuuttia
hands
Elimistö

Sormien naksauttelu – mistä ääni syntyy?

1 minuuttia
Elimistö

Kylläisenkin vatsa voi kurista

0 minuuttia
Suosituimmat

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!