kananlihalla vesi

Miksi iho on kananlihalla?

Kun palelee, pelkää tai nauttii, karvat voivat nousta pystyyn niin, että ihossa näyttää olevan nystyjä. Onko ihon kananlihalle menemisestä hyötyä?

Kun palelee, pelkää tai nauttii, karvat voivat nousta pystyyn niin, että ihossa näyttää olevan nystyjä. Onko ihon kananlihalle menemisestä hyötyä?

Shutterstock

Kun iho on kananlihalla, siihen kohoaa pieniä kovia nystyjä useimmiten käsivarsissa ja säärissä. Nimitys johtuu siitä, että iho näyttää kynityn kanan kaltaiselta.

Ilmiön saavat aikaan karvatuppia ympäröivät lihakset, jotka kohottavat karvoja ja niiden ympärillä olevaa ihoa. Jokainen tuppi vaihtaa asentoa tavallaan makaavasta eli vaakasuorasta melkein seisovaan eli pystysuoraan. Samalla karvat nousevat pystyyn.

Iho menee kananlihalle refleksireaktiona. Kyseessä on siis autonomisen hermoston toteuttama tahdosta riippumaton toiminto.

Samalla tavalla toimivat hengitys, verenpaineen säätely ja ruoansulatus. Vastakohta on somaattinen eli tahdonalainen hermosto, joka välittää aistimien viestejä ja ohjaa tietoisia toimintoja.

Karvatupen liittää ihoon lihas, joka supistuu esimerkiksi, kun palelee. Silloin iho menee kananlihalle.

kananlihalla karva vaakasuorassa
© Shutterstock & Lotte Fredslund

1: Karvat pitkänään

Ihmisellä ja muilla nisäkkäillä karvat kasvavat kallellaan, joten karvoitus painuu suurimmaksi osaksi ajasta ihoa vasten. Karvat antavat iholle suojaa – joillakin lajeilla myös ihon kastumista vastaan.

kananlihalla lihas supistuu
© Shutterstock & Lotte Fredslund

2: Lihakset supistuvat

Kun palelee, pelottaa, vihastuttaa tai tunnetaan muita vahvoja tunteita, karvankohottajalihakset supistuvat. Lihakset liittävät ihon jokaiseen karvatuppeen.

kananlihalla kohonnut karva
© Shutterstock & Lotte Fredslund

3: Karva nousee pystyyn

Kun lihas supistuu, se vetää karvatupen pohjaa. Siksi karvatuppi kääntyy melkein pystyasentoon eli vaakasuoraan ihoa vastaan. Kun karva samalla kohoaa, iho on kananlihalla.

Iho menee kananlihalle monenlaisissa tilanteissa, mutta laukaiseva tekijä on yleensä lämpö- tai tunnetila.

Yhdysvaltalaistutkimuksessa 93 koehenkilöä kirjasi kuukauden ajan kaikki kerrat, jolloin iho meni kananlihalle. Kokonaismääräksi tuli 1 015 tapausta, ja niistä 60 prosenttia liittyi palelemiseen.

Karvojen nousemisesta pystyyn on hyötyä esimerkiksi kissoille ja koirille. Kun karvat kohoavat, turkista tulee pörröisempi. Ilma eristää, eikä tuuli pääse jäähdyttämään ihoa tavalliseen tapaan.

Karvoilla on siis merkitystä lämmönsäätelylle. Lähes karvoituksettomalla ihmisellä karvoilla ei ole enää tätä tehtävää.

Voimakkaat tunteet saavat ihon menemään kananlihalle, koska ihmisen edeltäjät käyttivät karvojaan myös pelotteluun. Kun karvat ovat pystyssä, yksilö vaikuttaa isommalta ja pelottavammalta. Esimerkiksi uhkaileva koira voi tekeytyä suuremmaksi pörhistämällä karvapeitettään.