Suolessa vilisee elämää

Vuonna 1982 tutkijat Barry J. Marshall ja J. Robin Warren keksivät, että mahahaavan aiheuttaa Helicobacter pylori -bakteeri. Havainto mullisti mahahaavojen hoidon, ja vuonna 2005 tutkijat palkittiin työstään Nobelin lääketieteen palkinnolla.

Kolekystokiniini-hormonia (CCK) syntyy suolistossa, ja normaalisti se säätelee sappinesteen ja ruoansulatusentsyymien tuotantoa haimassa. Hiirikokeet osoittavat, että hormonilla on myös merkittävä rooli haimasyövän leviämisessä.

Ohutsuoleen toimittaa verta kokonainen verisuoniverkosto. Ohutsuolen sisäpuolta peittävät limakalvo ja nukkalisäkkeet, villukset. Nukkalisäkkeiden välityksellä sulanut ravinto siirtyy vereen, joka kuljettaa ravinteita ympäri kehoa.

Sveitsiläistutkijat ovat kehittäneet gelatiinista valmistetun robotin, joka taipuu altistuessaan nesteelle tai ilmalle. Tällaista biohajoavaa robottisormea voidaan käyttää suolistossa niin kirurgisiin toimenpiteisiin kuin lääkkeen annosteluunkin.

Escherichia coli eli kolibakteeri on yleisesti ihmisen suolistossa esiintyvä bakteerityyppi. Se ehkäisee tauteja aiheuttavien bakteerien toimintaa suolistossa, mutta jotkin sen muunnokset voivat aiheuttaa vaikeaa ripulia ja johtavat vuosittain yli kahden miljoonan ihmisen kuolemaan.

MIT:n tutkijat ovat kehittäneet sähköisen pillerin, joka voi auttaa hoitamaan vuotavia mahahaavoja. Pilleri sisältää hyödyllisiä kolibakteereja, ja se voi viestittää valvontalaitteistolle, missä päin mahaa verenvuotoja esiintyy.

Paksusuoli on kuin iso rasvainen putki, joka toimii todellisuudessa kuin pesusieni ja imee ruokasulasta vettä ja suolaa. Paksusuolen aaltomaiset liikkeet kuljettavat ruokamassaa kohti peräsuolta.