Sukupuolenkorjaus uudella tekniikalla

Uraauurtavalla kirurgialla ja hormonihoidoilla lääkärit voivat nykyään korjata transihmisten fyysisiä ominaisuuksia yhä paremmin. Tavoitteena on, että sukupuolensa korjanneet transnaiset voivat myös synnyttää.

Uraauurtavalla kirurgialla ja hormonihoidoilla lääkärit voivat nykyään korjata transihmisten fyysisiä ominaisuuksia yhä paremmin. Tavoitteena on, että sukupuolensa korjanneet transnaiset voivat myös synnyttää.

Musiikki pauhaa kaiuttimista vaikuttavassa salissa, joka kylpee punaisten lamppujen loisteessa. Kirkkaan kohdevalon valkoinen kiila leikkaa ilmaa ja osuu vaaleahiuksiseen pukumieheen, joka kävelee kapealla lavalla reippain askelin.

Vuoden 2011 Pariisin muotiviikko on alkanut, ja yksi näytösten huippumalleista on australialainen Andrej Pejić.

Esiteltyään James Bond -puvun hän palaa pukeutumishuoneeseen ja vaihtaa jalkineensa. Hetken kuluttua hän kävelee taas lavalla – naisellisesti korkokengät jalassa. Andrej Pejić on virallisesti mies, mutta hän on tuntenut itsensä koko elämänsä ajan naiseksi.

Hän käyttää enimmäkseen naisten vaatteita, mutta hän vaikuttaa monista sukupuolettomalta.

Androgyynisyys on hänen valttinsa kansainvälisillä mallimarkkinoilla, sillä hän voi esitellä sekä miesten että naisten muotia. Andrej Pejić valmistelee kuitenkin elämänmuutosta: hän aikoo luopua kokonaan miehisestä puolestaan ja alkaa elää naisena.

© Shutterstock

Sukupuoli riippuu kromosomeista

Biologinen sukupuoli voidaan määrittää sukupuolikromosomeista, jotka koostuvat perintöaineksesta, dna:sta. Sukupuolikromosomivaihtoehtoja on kaksi: X- ja Y-kromosomit. Naisella on kaksi X-kromosomia, joissa kummassakin on 804 geeniä.

Miehellä on yksi X- ja yksi Y-kromosomi, joka sisältää vain 63 geeniä. Biologiset miehet, joilla on X- ja Y-kromosomi ja jotka tuntevat itsensä mieheksi, ovat cissukupuolisia – kuten myös ne naiset, joilla on kaksi X-kromosomia ja jotka ovat tyytyväisiä sukupuoleensa. Transsukupuoliset ihmiset sen sijaan tuntevat, että sukupuoli ei vastaa heille syntymässä määritettyä sukupuolta.

Sukupuolenkorjausprosessin jälkeen nimellä Andreja Pejić tunnetulla mallilla on paljon kohtalotovereita. Yksistään USA:ssa tehtiin vuonna 2016 sukupuoleensa tyytymättömille 3 250 erilaista kirurgista hoitotoimenpidettä rintaleikkauksista genitaalikorjauksiin.

Se oli 19 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Kasvu kertoo paitsi siitä, että yhä useampi henkilö kokee syntymässä määritetyn sukupuolensa vääräksi, myös siitä, että sukupuolen korjaamiseen on entistä paremmat mahdollisuudet.

Sen lisäksi, että kasvonpiirteitä ja vartalonmuotoja voidaan muuttaa, pystytään luomaan sukupuolielimet, jotta ihminen voi muokatussa kehossaan nauttia tyydyttävästä seksielämästä.

Lääkitys lykkää murrosikää

Tutkimusten mukaan 0,1–0,5 prosenttia ihmisistä on transsukupuolisia. Heitä on siten esimerkiksi Euroopan unionissa noin 1,5 miljoonaa.

Transsukupuolisista tuntuu, että heidän sukupuoli-identiteettinsä ei vastaa heidän biologista sukupuoltaan. Niin sanottu transnainen on henkilö, joka miessukupuolta oleville yksilöille ominaisesta XY-sukupuolikromosomistostaan, miehisistä piirteistään ja siittimestään huolimatta kokee itsensä naiseksi.

Vastaavasti transmies on henkilö, jonka biologinen sukupuoli on nainen mutta joka pitää itseään miehenä.

Jotkut taas ovat niin sanottuja muunsukupuolisia, jotka eivät määrittele itseään sen enemmän mieheksi kuin naiseksikaan.

Transsukupuolisuutta ei voi tunnistaa yksilön ulkoisista ominaisuuksista, vaan se syntyy aivoissa. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on saatu viitteitä valkean ja harmaan aineen eroista, jotka voivat selittää sen, miksi henkilö alkaa jo varhaislapsuudessaan kokea sukupuoliristiriitaa.

Punaiset alueet paljastavat, että transnaisten aivot muistut­tavat enemmän naisten kuin miesten aivoja.

© Shutterstock

Geenit ratkaisevat sukupuoli-identiteetin

Sukupuoli-identiteetin häiriö, sukupuoliristiriidan tunne ja transsukupuolisuus ovat mahdollisia diagnooseja silloin, kun henkilö on tyytymätön fyysiseen sukupuoleensa. Vuonna 2011 tehdyssä espanjalaistutkimuksessa analysoitiin aivojen valkeaa ainetta ja todettiin, että miesten ja naisten aivoissa on eroja kolmella alueella.

Transsukupuolisilla naisilla alueet muistuttivat kuitenkin enemmän naisten kuin miesten aivoja, joten heillä oli "naisen aivot" biologisesta sukupuolesta huolimatta. Useiden eri tutkimusten tulosten valossa näyttää siltä, että transsukupuolisuus selittyy 62-prosenttisesti perimästä ja 38-prosenttisesti ympäristötekijöistä.

Ennen murrosikää tytöt ja pojat muistuttavat fyysisesti toisiaan niin paljon, että tyytymättömyys omaan kehoon ei välttämättä aiheuta voimakasta sukupuoliristiriitaa. Transsukupuolisten lasten tilanne kärjistyykin usein vasta seksuaalikehitykseen liittyvien kehon muutosten myötä.

Siksi yhä useampi heistä saa lääkkeitä, jotka myöhentävät murrosikää vaimentamalla omien sukupuolihormonien vaikutusta.

Britannian terveysviranomaiset ovat perustaneet GIDS- eli Gender Identity Development Service -nimisen tukikeskuksen. Se auttaa yli kymmenvuotiaita lapsia, joille sukupuoli-identiteetti aiheuttaa ongelmia, ja heidän vanhempiaan.

Lontoossa ja Leedsissä klinikka hoitaa yli 800:aa lasta murrosiän alkamista lykkäävillä hormoneilla. Britanniassa ja Yhdysvalloissa käytetään usein muun muassa histreliiniä lasten murrosiän siirtämiseen.

Lääke viedään kehoon pienenä ampullina, josta vapautuu jatkuvasti määräannos hormonien toimintaa vaimentavaa ainetta noin vuoden ajan. Sitten ampulli on tarvittaessa vaihdettava.

Histreliini vaikuttaa aivolisäkkeeseen, joka on herneenkokoinen sukupuolihormonien eritystä säätelevä rauhanen. Histreliini estää tytön munasarjoja kiihdyttämästä naishormoni estrogeenin tuotantoa murrosiän alkaessa.

Pojalla se puolestaan pitää testosteronitason matalana sitten, kun hänen kiveksensä alkavat kasvaa.

Euroopassa on kuitenkin yleisenä käytäntönä hoitaa nuoria, jotka kärsivät selvästä sukupuoliristiriidasta, vastakkaisen – siis hoidettavalle mieluisen – sukupuolen sukupuolihormoneilla, joilla on kehon luonnollisten hormonien vaikutusta vastaan kohdistuva vaikutus.

Koettu sukupuoli näkyy aivoissa

Viime vuosina on löydetty sekä perintötekijöitä että aivomuutoksia, jotka ovat ominaisia transsukupuolisille henkilöille.

Hyvin dokumentoitujen tutkimusten mukaan aivojen anatomisessa rakenteessa on merkittäviä sukupuolten välisiä eroja. Jo vuonna 1995 alankomaalaiset tutkijat päätyivät yllättäviin tuloksiin analysoidessaan transsukupuolisten aivoja.

Dick Swaab Alankomaiden neurotieteiden tutkimuslaitoksesta teki aivorunkoon kuuluvan BSTc-nimisen tumakkeen mittauksia. Tämä pieni alue osallistuu seksuaalikäyttäytymisen säätelyyn ja reagoi sukupuolihormoneihin.

Swaab ja hänen tutkijatoverinsa totesivat, että BSTc oli cismiehillä 44 prosenttia suurempi kuin cisnaisilla. Vertailu tehtiin siis sellaisten henkilöiden välillä, jotka kokivat sukupuoli-identiteettinsä vastaavan syntymässä määritettyä sukupuolta.

Kun sitten verrattiin biologisessa mielessä miespuolisten transnaisten ja cishenkilöiden BSTc:tä, kävi ilmi, että se oli transnaisilla pienempi kuin cismiehillä ja jokseenkin yhtä iso kuin cisnaisilla.

3D-tulostin, elinsiirto ja geenimanipulaatio ovat tutkijoiden uusimpia työkaluja, joilla korjataan transihmisten fyysisiä ominaisuuksia. Tavoitteena on, että sukupuolensa korjanneet transnaisetkin voivat synnyttää. Hankkeessa ollaan jo pitkällä, sillä steriilit hiiret on jo saatu synnyttämään terveitä jälkeläisiä.

© Lotte Fredslund & Shutterstock

Munasarjasta 3D-tuloste

3D-tulostimen liivatteesta tulostama munasarja (hvidt net) istutetaan hiirinaaraan kypsyviä munasoluja ympäröiviin munarakkuloihin (hvide bolde) ja siirretään kasvatusalustan ravinneliuokseen.

© Lotte Fredslund & Shutterstock

Keinotekoiset munasarjat siirretään

Neljän vuorokauden kuluttua munarakkulat ovat asettuneet paikalleen ja alkaneet kasvaa. Munasarja siirretään steriiliin hiirinaaraaseen, jolta on poistettu munasarjat.

© Lotte Fredslund & Shutterstock

Munasolut kasvavat

Viikon kuluttua verisuonet ovat kasvaneet munasarjaan. Munarakkulat erittävät kaikkia niitä hormoneja, jotka kypsyttävät munasoluja ja saavat nämä irtoamaan.

© Lotte Fredslund & Shutterstock

Hiiret parittelevat

Keinotekoisen munasarjan saanut naaras parittelee koiraan kanssa. Kokeissa kolme naarasta seitsemästä tuli tiineeksi. Niille syntyi yhteensä viisi tervettä poikasta.

Vuonna 2000 Dick Swaab sai selville, että BSTc:ssä ilmenevät kokoerot kulkevat käsi kädessä hermosolujen kokonaismäärän kanssa. Miehillä alue sisältää kaksi kertaa niin paljon hermosoluja kuin naisilla. Mittausten mukaan trans- ja cisnaisilla niitä oli kuitenkin yhtä paljon.

Toisin sanoen transnaiset ovat aivoiltaan erilaisia kuin miehet, joihin he ulkoisten sukupuoliominaisuuksiensa mukaan kuuluvat, ja samankaltaisia kuin naiset, joihin he kokevat kuuluvansa. Tutkimukseen osallistui myös joukko transmiehiä, ja heidänkin kohdallaan BSTc:n koko heijasti sitä sukupuolta, jonka he kokivat omakseen.

Transmiehillä on siis BSTc:ssä yhtä paljon hermosoluja kuin cismiehillä.

USA:ssa on onnistuttu tekemään steriileistä hiiristä hedelmällisiä keinotekoisilla munasarjoilla.

© Northwestern University

Alankomaissa tehtyjen löytöjen jälkeen lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että transsukupuolisten aivot muistuttavat enemmän omaksi koetun kuin syntymässä määritetyn sukupuolen edustajien aivoja.

Havainnot koskevat muun muassa valkeaa ainetta, joka tiedonsiirtoyhteyksien tapaan välittää informaatiota aivoalueilta toisille, osaa harmaasta aineesta, joka käsittelee uutta tietoa kuin suorittimet, ja isoaivojen poimuisen pinnan, aivokuoren, paksuutta.

Muutoksen oletetaan syntyvän jo varhaislapsuudessa, koska transihmisen elimistössä ei erity sukupuolihormoneja yhtä paljon tai aivot eivät reagoi niihin samalla tavalla kuin cisihmisellä.

Siksi esimerkiksi lapsi, jolla on pojan sukuelimet, saa aivot, jotka muistuttavat tytön aivoja, mistä taas seuraa, että hän tuntee itsensä tytöksi – ja mahdollisesti kokee itsensä myöhemmin transnaiseksi. Vastaavasti tyttönä syntyvän aivot voivat poikamaistua siinä määrin, että hänen sukupuoli-identiteetikseen tulee lopulta mies.

Koska Andrej Pejić tunsi itsensä miehenvartaloiseksi naiseksi, Andrejaksi, hän päätti 22-vuotiaana käydä läpi sukupuolenkorjausprosessin.

Talvella 2014 hänelle tehtiin leikkaus, jossa hänen ulkoisia sukupuoliominaisuuksiaan muutettiin vastaamaan hänen omaksi kokemaansa sukupuolta.

Malli Andrej Pejić on nykyään nimeltään Andreja. Kuvissa hän on ennen sukupuolenkorjausleikkausta ja sen jälkeen vuonna 2014.

© Getty Images

Rinnat ovat useimmiten etusijalla

Noin 95 prosentille niistä transsukupuolisista, joiden fyysistä sukupuolta korjataan leikkaamalla, tehdään rintaoperaatio. Transmiehiltä poistetaan naisen rinnat, ja transnaisille suoritetaan rintojen suurennus.

Lisäksi noin viidellä prosentilla muutetaan plastiikkakirurgian keinoin kasvonpiirteitä miehekkäämmiksi tai naisellisemmiksi. Esimerkiksi leukaa voidaan pienentää höyläämällä tai lyhentämällä leukaluita tai suurentaa implanteilla. Leuan koko ja muoto vaikuttavat myös kasvojen mittasuhteisiin.

Vain pieni osa fyysistä sukupuolta korjaavista leikkauksista on genitaalikirurgiaa.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa tehtiin vuonna 2016 vain 15 leikkausta, jossa transnaiselle muotoiltiin peniksestä ja kivespussista toimiva vagina häpyhuulineen. Vaginaan kuuluu myös klitoris eli häpykieli. Se tuntee herkästi sen ansiosta, että se muotoillaan terskasta säilyttäen ne aivoihin johtavat hermoradat, jotka välittävät seksuaaliseen kiihottumisen johtavia viestejä.

Useat siirtokohdun saaneet naiset ovat synnyttäneet normaalisti – niin kuin tämänkin Dallasissa USA:ssa 2017 kuvatun lapsen äiti.

© BSWHealth.com

Sikiö kehittyy siirtokohdussa

Ruotsalainen kirurgi Mats Brännström göteborgilaisesta Sahlgrenin yliopistosairaalasta on suorittanut useita kohdunsiirtoja naisille, jotka ovat joko syntyneet ilman kohtua tai joilta on sairauden takia poistettu kohtu. Teoriassa saman pitäisi olla mahdollista transnaisille. Naishormonit säätelevät sikiön kehitystä kohdussa, ja ne voidaan antaa transsukupuoliselle lääkkeinä. Kohdunsiirtoja ei ole kuitenkaan vielä tehty transnaisille.

Yhdysvaltojen plastiikkakirurgien yhdistyksen mukaan USA:ssa ei suoritettu vuonna 2016 yhtään sukupuolen korjausta transmiehelle. Muualla maailmassa niitä tehdään kuitenkin jatkuvasti.

Muun muassa Lontoon St Peter’s Andrology Centressä korvataan vagina peniksellä keskimäärin kymmenen kertaa kuukaudessa. Transmiehen penis rakennetaan useista eri kudoksista.

Thaimaassa kummankintyyppisiä korjausleikkauksia tehdään jo niin paljon, että on alettu puhua sukupuolenvaihdosteollisuudesta. Asiakaskunta on pitkälti aasialaista. Valtaosa klinikoiden yli kolmen miljardin euron vuotuisesta myyntituotosta tulee tiettävästi kiinalaisten pussista.

Sukupuolen korjaamisessa on vielä paljon kehittämistä.

Edistysaskelia on kuitenkin otettu, kuten yksilölliset hormonihoidot ja normaalin seksielämän mahdollistavat keinotekoiset sukupuolielimet osoittavat. Tavoitteena on kuitenkin, että geenimanipulaatio, elinsiirto ja 3D-tulostus raivaavat tieltä viimeisetkin esteet.