Hajuaisti

Seitsemän tärkeintä aistiamme

Ihmisen viisi perusaistia – näkö-, haju-, maku-, kuulo- ja tuntoaisti – auttavat havainnoimaan ympäristöä. Niiden lisäksi ihmisellä on myös tasapaino- ja asentoaisti, jotka kertovat kehon sijainnista ympäristössään.

keskiviikko 4. heinäkuuta 2018

Näköaisti Ihmissilmä toimii kuin kamera, jossa mustuainen säätelee silmään tulevan valon määrää, ja linssi tarkentaa valon silmän takaosassa olevalle verkkokalvolle. Verkkokalvolla on yli sata miljoonaa valoherkkää reseptoria – sauvasolua – ja kuusi miljoonaa tappisolua, jotka rekisteröivät joko sinistä, punaista tai vihreää valoa. Kaikki tunnetut värit muodostuvat niistä.

Hajuaisti Hajuaisti poikkeaa muista siten, että nenän hermot kulkevat suoraan aivojen alkeellisimpiin osiin kuuluvaan limbiseen järjestelmään. Se käsittelee perustuntemuksia, kuten pelkoa, sukupuoliviettiä ja nälkää, sekä muistia. Luultavasti siksi hajut herättävät muistoja ja voimakkaita tunteita herkemmin kuin muut aistiärsykkeet.

Kuuloaisti

Kuuloaisti Kuuloaistimus syntyy, kun korvan karvasolut muuttavat ilman paineaallot ääniksi. Aivot tulkitsevat aaltojen voimakkuuden ja taajuuden erivahvuisiksi ja -korkuisiksi ääniksi ja selvittävät, mistä ääni tulee. Ääni saapuu korviin hieman eri aikaan, ja aivot laskevat äänilähteen etäisyyden tämän aikaeron perusteella. Ne pystyvät erottamaan jopa mikrosekunnin suuruisen eron.

Makuaisti Kielen makusilmut sisältävät reseptoreja, jotka reagoivat ruoan molekyyleihin. Ihmisellä on noin 10 000 makusilmua, joista jokaisessa on noin tuhat reseptoria. Periaatteessa ihminen voi siis tunnistaa kymmenen miljardia eri makua. Käytännössä ihminen ei ole kovin hyvä erottamaan makuja toisistaan, ja makuaisti onkin paljolti riippuvainen hajuaistista.

Tuntoaisti Aisti lähettää aivoille informaatiota kaikesta mikä on suoraan kosketuksissa kehoon, kuten paineesta, venytyksestä ja liikkeestä sekä lämpötilasta ja kivusta. Tätä varten kaikkialla iholla – etenkin sormenpäissä, jalkapohjissa ja kasvoilla – on reseptoreja. Sisäelimissä niitä on vähemmän. Tuntoaisti auttaa välttämään vaaroja ja sopeutumaan ympäröivään lämpötilaan esimerkiksi sopivilla vaatteilla.

Asentoaisti Lihasten ja nivelten välittämät aistiärsykkeet pitävät aivot jatkuvasti ajan tasalla eri ruumiinosien sijainnista. Näin ihminen tietää koko ajan, missä hänen jalkansa ovat, ja onko hänen suunsa auki vai kiinni.

Tasapainoaisti

Tasapainoaisti Tasapainoaisti hahmottaa kehon tasapainoa ja liikkeitä ja kertoo muun muassa, onko ihminen ylösalaisin. Korvan kaarikäytävien nesteen täyttämät kanavat rekisteröivät pään liikkeet ja asennon suhteessa painovoimaan ja liikenopeuden muutoksiin. Tasapainoaistin häiriöt aiheuttavat pahoinvointia.

Tutustu kehoosi

Lue lisää siitä, miten erilaiset aistit, sähköimpulssit ja miljoonat valkoiset ja punaiset verisolut työskentelevät koko ajan pitääkseen sinut hengissä. Tilaa Tieteen Kuvalehti.

Juuri nyt saat:

  • Kaksi Tieteen Kuvalehteä
  • Tyylikkään veitsisetin
  • Vapaan käyttöoikeuden 12 edelliseen numeroon digilehtenä.

Vain 7,90 euroa! TILAA TÄSTÄ.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: