Näin toimii Pohjois-Euroopan ensimmäinen sähkösydän

Tanskalainen sydänpotilas on saanut ensimmäisenä Pohjois-Euroopassa ja 13. ihmisenä maailmassa koko sydämen korvaavan sähköisen tekosydämen. Hänen rintakehässään sykkii nyt Carmat-sydän, joka on kokeellisen leikkauksen suorittaneen ryhmän johtajan mukaan maailman tämän hetken kehittynein tekosydän.

Tanskalainen sydänpotilas on saanut ensimmäisenä Pohjois-Euroopassa ja 13. ihmisenä maailmassa koko sydämen korvaavan sähköisen tekosydämen. Hänen rintakehässään sykkii nyt Carmat-sydän, joka on kokeellisen leikkauksen suorittaneen ryhmän johtajan mukaan maailman tämän hetken kehittynein tekosydän.

Carmat & Lasse Lund-Andersen

"On ällistyttävää nähdä potilaan kävelevän käytävällä hymyillen, kun tietää, että hänellä ei ole enää omaa luonnollista sydäntään."

Näin toteaa ylilääkäri ja sydäntauteihin ja sydämensiirtoihin erikoistunut Finn Gustafsson Pohjois-Euroopan ensimmäisestä sähköisen tekosydämen siirrosta, joka tehtiin tällä viikolla Kööpenhaminassa Rigshospitaletissa.

Keksintö, joka muistuttaa paperimassapalloa ja jonka pinnasta sojottaa erilaisia putkia, on Gustafssonin mukaan tämän hetken kehittynein tekosydän.

Carmat-tekosydän, joka korvaa täysin potilaan oman sydämen, on nyt asennettu kaikkiaan 13 sydänpotilaalle. Aiemmin laitetta on kokeiltu vain tšekkiläisissä ja kazakstanilaisissa sairaaloissa. Nyt sellaisen on saanut Pohjois-Euroopan ensimmäinen potilas Tanskassa.

Leikkaus on osa käynnissä olevaa kansainvälistä tutkimusta. Finn Gustafsson on toinen tutkimusjohtajista. Hänen mukaansa vuoteen 2021 mennessä tekosydämen saa kaikkiaan 20 erittäin vaikeasti sairasta sydänpotilasta.

Jotta tekosydän saataisiin laajempaan käyttöön, Euroopan lääkeviraston EMA:n on hyväksyttävä se. Se edellyttää Gustafssonin mukaan sitä, että 75 prosenttia 20:stä tekosydämen saaneesta potilaasta pysyy hengissä vähintään 180 päivää leikkauksen jälkeen. Gustafsson toteaa myös: "Uskon, että niin käy."

Virhe maksoi potilaan hengen

Huhtikuussa 2019 järjestelmävirhe tappoi yhden tekosydämen saaneen potilaan ja tutkimus keskeytettiin vuodeksi. Virhe saatiin korjattua huhtikuussa 2020, ja leikkauksia päästiin jatkamaan.

"Tekniset viat ovat aina tämänkaltaisten sähköisten laitteiden akilleenkantapää", Gustafsson toteaa.

© Carmat & Claus Lunau

Sydämen kahta kammiota erottaa pehmeä biokalvo, joka on pinnoitettu naudan sydämen soluilla.

© Carmat & Claus Lunau

Läpät koostuvat biologisesta materiaalista, tarkemmin sanottuna naudan sydänpussista. Läpät estävät verta virtaamasta väärään suuntaan.

© Carmat & Claus Lunau

Kaksi pientä sähkömoottoria kierrättää hydraulista nestettä edestakaisin. Neste on pusseissa, jotka saavat aikaan sydämen supistumisen.

© Carmat & Claus Lunau

Anturit mittaavat kammioissa vallitsevaa painetta, ja suoritin säätää pumppaustehoa nopeasti potilaan fyysisen aktiivisuuden mukaan. Muutos tapahtuu vain millisekuntien viiveellä.

Akun varassa päivällä – yöllä verkkovirtaa

Sydämen virtajohto kulkee vatsanahan alla ja tulee esiin pienestä ihoon tehdystä reiästä. Virtajohto on kiinni akkukäyttöisessä virtalähteessä.

Virtalähde on kiinnitetty vyöhön, ja siinä on myös latausliitäntä. Potilas saa käyttöönsä kahdeksan erikoisvalmisteista litiumakkua, jotka pitävät sydämen toiminnassa. Tekosydän tarvitsee toimiakseen kerralla neljä erikoisvalmisteista litiumakkua.

Kun käytössä olevat neljä akkua alkavat olla tyhjiä eli noin kuuden tunnin välein, ne on vaihdettava täyteen ladattuihin. Lukitusjärjestelmä takaa sen, että käyttäjä irrottaa vain yhden akun kerralla. Tämä estää tekosydäntä jäämästä kokonaan ilman virtaa, jos käyttäjä tekee jonkin virheen.

Koska nukkuessa akkujen vaihtaminen ei onnistu tai häiritsee unta, laitteisto voidaan kytkeä yön ajaksi verkkovirtaan.

Ihminen sähköisti sydämen

Vuonna 1969 Haskell Karp sai maailman ensimmäisen tekosydämen. Hän eli Liotta-sydämen varassa 65 tuntia eli siihen asti, kunnes hänelle saatiin sydänsiirre. Hän kuitenkin kuoli 30 tuntia sydämensiirron jälkeen.

Kokeilu ei ollut 50 vuotta sitten kovin onnistunut, mutta se antoi silti toivoa siitä, että jonain päivänä ihmisen kehossa verta kierrättäisi sähköinen sydän.

Jarvik-7 vuonna 1982, Abiocor vuonna 2001 ja Heart Mate 2 vuonna 2005 ovat omalta osaltaan tuoneet kehityksen siihen pisteeseen, että Carmat-sydäntä päästään nyt kokeilemaan potilailla. Yhteistä sen edeltäjille oli se, että ne pitivät potilaan hengissä yleensä vain muutamia kuukausia.

Carmat-sydän on niihin verrattuna ylivoimainen. Yksi Carmat on jo toiminut potilaalla keskeytymättä kaksi vuotta. Testien mukaan se voi kestää jopa viiden vuoden käyttöä. Gustafssonin mukaan uusi tekosydän onkin erittäin toivottu lisä sydänpotilaiden hoitovaihtoehtoihin:

"Sydänsiirteen odotusaika on Tanskassa keskimäärin vuosi. Isokokoinen mies, jonka veriryhmä on 0, voi joutua odottamaan sitä 2-3 vuotta. Sydänpotilas ei kestä niin pitkään. Carmat-sydän muuttaa tilanteen."