Meidän pitää tottua uuteen ja viileämpään todellisuuteen.
Yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston tutkimus osoittaa nimittäin, että ihmisten keskimääräinen ruumiinlämpö on vähitellen laskenut 1800-luvun jälkeen.
Keskimääräinen ruumiinlämpö ei enää ole 37 astetta vaan 36,6 astetta.
Puoli miljoonaa mittausta todisti laskun
Monet tutkijat ovat aiemminkin suhtautuneet epäilevästi 37 asteeseen, sillä lämpötilanmittauksen tekniikka on kehittynyt huimasti sitten vuoden 1851, kun saksalainen lääkäri Carl Reinhold August Wunderlich määritti normaaliksi ruumiinlämmöksi 37 astetta.
Stanfordin yliopiston tutkijat ovat nyt analysoineet yli puoli miljoonaa vuosina 1860–2017 tehtyä ruumiinlämpötilan mittausta.
Tutkimuksen tulos osoitti selvästi, että ihmisten ruumiinlämpö on laskenut.
Vuonna 2000 syntyneen miehen keskimääräinen ruumiinlämpö on 0,59 astetta viileämpi kuin 1800-luvun alkupuolella syntyneen miehen. Naisilla ruumiin lämpötila on laskenut 0,32 astetta. Naisilla tutkimusaineiston ensimmäiset mittaukset rekisteröitiin vasta 1890 eikä 1800-luvun alussa, kuten miehillä.
Syy löytyy ihmisen kehityksestä
Syy lämpötilan laskuun ei ole se, että Carl Reinhold August Wunderlich olisi tehnyt mittausvirheitä.
Tutkijat ovat nimittäin sitä mieltä, että syynä on ihmisen oma kehitys. Elämämme ja ruokavaliomme on muuttunut huimasti, mikä vaikuttaa elimistön toimintaan.
Lisäksi rokotteet ja antibiootit ovat vahvistaneet vastustuskykyä, joten ihmisten ylesterveys on parempi kuin ennen. Aiemmin monet tulehdukset saattoivat nostaa elimistön lämpötilaa.
Lämpötila voi vielä laskea
Kaikki merkit viittaavat siihen, että nykyinen ruumiinlämpö 36,6 astetta ei jää pysyväksi.
Tutkijat nimittäin uskovat kehityksen jatkuvan. Ihmisen ruumiinlämmöllä on luonnollisesti alaraja, mutta vielä ei voida sanoa, mikä se on.
Ruumiinlämpö suojaa elimistöä
Nisäkkäät ja linnut ovat tasalämpöisiä, mikä tarkoittaa sitä, että ympäristö ei määrää elimistön lämpötilaa.
Lihasten toiminta ja ruoansulatus vaikuttavat elimistön lämpötilaan, ja aivot huolehtivat siitä, että lämpötila pysyy vakaana.
Jos elimistön lämpötila heittelee voimakkaasti, elimet voivat vaurioitua.
Hypotalamus on elimistön termostaatti
Väliaivoissa sijaitseva hypotalamus säätelee elimistön lämpötilaa.
Eri puolelta elimistöä tulevat viestit kertovat hypotalamukselle lämpötilanvaihtelusta.
Jos lämpötila vaikka nousee yhden asteen, hypotalamuksesta lähtee viesti pikkuvaltimoihin, että niiden pitää laajentua. Silloin iho alkaa hieman punoittaa ja hieneritys lisääntyy. Kun hiki nousee ihon pinnalle, se haihtuu, jolloin elimistö viilenee.
Jos hypotalamus saa viestin viruksista tai bakteereista, elimistö puolustautuu kuumeella. Verisuonet supistuvat, ja joskus myös lihakset voivat supistua.
Siksi joskus kuume voi aiheuttaa myös vilunväristyksiä.