Nenä ja poskiontelot tuottavat räkää, ja värekarvat siirtävät sitä kohti nielua ja ruokatorvea.
Mahalaukkuun päätyvä räkä on vaaratonta: mahahapot tekevät nopeasti selvän epäpuhtauksista ja bakteereista, ja suurin osa limasta imeytyy takaisin elimistöön.
Räkä toimii myös nenän voiteluaineena. Se koostuu vedestä, proteiineista ja suoloista ja tuo nenään ja nieluun kosteuttaa ja ravinteita, jotka estävät niitä kuivamasta.
Nenässä on monenväristä räkää
Jos vilustut, nenän rääntuotanto kiihtyy, ja sitä päätyy mahaankin puolesta litrasta litraan joka päivä.
Nuhakuumeessa nenän limakalvoille syntyy tulehdus, koska virukset tunkeutuvat limakalvon soluihin ja alkavat monistaa itseään niissä. Tulehdusreaktio on osa elimistön puolustautumisjärjestelmää, ja siinä verta ja nestettä kertyy limakalvoihin tavallista enemmän, minkä vuoksi räkää alkaa valua toden teolla.
Vilustuneen ihmisen räkä on yleensä vetistä ja väritöntä, mutta räkä voi olla muunkin väristä:
- KELLERTÄVÄ/VIHREÄ RÄKÄ: Merkki bakteeri-infektiosta. Väri on peräisin valkosolujen tuottamasta vihertävästä entsyymistä, jota tarvitaan tulehduksen nujertamiseen.
- RUSEHTAVA/PUNERTAVA RÄKÄ: Merkki nenän verisuonen puhkeamisesta. Niin käy helposti niistämisen aikana, eikä se yleensä ole vaarallista.
- TUMMA/HARMAA RÄKÄ: Merkki siitä, että ilmassa on paljon hiilihiukkasia tai pölyä. Ketjupolttajilla, palomiehillä ja kaivostyöntekijöillä tämän värinen räkä on melko tavallista ja jopa hyvä merkki: se osoittaa, että räkä toimii tarkoituksenmukaisesti ja vangitsee epäpuhtaudet ennen kuin ne ehtivät keuhkoihin.
Useimmilla on sormet räässä
Räkä, joka kuivettuu ja kovettuu nenään, on vastustamatonta: – let’s face it – kukapa meistä ei joskus kaivaisi nenäänsä.
Yhdysvaltalainen tutkimus todistaa, että 91 prosenttia ihmisistä kaivelee nenäänsä ja että nenänkaivelusta voi tulla jopa sairaus.