Pieru on tulenarkaa ainetta. Suoliston bakteerit tuottavat erilaisia herkästi syttyviä kaasuja, etupäässä vetyä ja metaania.
Paha haju viestii myös palovaarasta. Pahimman hajun tuottavat rikkivedyt, jotka haisevat mädältä kananmunalta ja ovat myös herkkiä syttymään.
Pierujen koostumus ja siten myös paloherkkyys vaihtelee suuresti. Eri kaasujen syntyyn vaikuttavat muun muassa ruokavalio ja suolistobakteerien tyyppi ja määrä.
Herkimmin syttyvä suolistokaasu on vety. Se syttyy palamaan pieninäkin pitoisuuksia. Jo neljän prosentin vetypitoisuus tekee kaasun syttyväksi.
Vetypieru palaa sinisellä liekillä
1. Suoli tuottaa kaasupäästön
Ihmisen suoliston bakteerit tuottavat helposti palavia kaasuja, kuten vetyä, rikkivetyjä ja metaania. Niistä herkimmin syttyvää on vety. Sitä voi olla jopa 63 prosenttia pierusta.
2. Lämpö käynnistää reaktion
Kun pierun vety sekoittuu ilman happeen ja sekoitusta kuumennetaan leikillä, käynnistyy palamisreaktio, jossa vety ja happi yhtyvät. Reaktion tuloksena syntyy vettä, lämpöä ja valoa.
3. Pieru palaa puhtaasti
Mitä enemmän vetyä pierussa on, sitä sinisemmällä liekillä se palaa. Sininen liekki kertoo täydellisestä palamisesta. Esimerkiksi kynttilän liekin keltaisuuden tuottavat nokihiukkaset.
Suolistobakteerit tuottavat runsaasti vetyä esimerkiksi papujen kuituja hajottaessaan. Pierun vetypitoisuus voi vaihdella 8:sta 63 prosenttiin ravinnon kuitupitoisuuden mukaan. Keskivertopierusta noin 75 prosenttia on vetyä, metaania ja hiilidioksidia.
Liekki sammuu nopeasti
Tulenarka kaasucocktail syntyy, kun pieru sekoittuu ilman hapen kanssa.
Pieru-ilmasekoituksen voi sytyttää palamaan, mutta tulishow on lyhytaikainen. Vety palaa nopeasti, ja keskivertosuolikaasupäästön tilavuus on vain 100 millilitraa.
Vaikka pierun sytyttäminen voi tuntua hupaisalta kemialliselta kokeelta, sitä ei voi suositella. Liekki voi levitä myös peräsuolen suuntaan ja aiheuttaa kipeitä palovammoja.