Hengitettäessä keuhkot tuovat elimistöön solujen energia-aineenvaihdunnan vaatimaa happea ja poistavat tämän niin sanotun soluhengityksen jätettä, hiilidioksidia.
Kaasunvaihto tapahtuu keuhkorakkuloissa, jotka pussimaisina kasvattavat keuhkokudoksen kokonaispinta-alaa.
Keuhkot koostuvat pienistä rakkuloista
Keuhkoilla onkin hämmästyttävän laaja pinta 300 miljoonan keuhkorakkulan ansiosta. Normaalisti keuhkojen pinta-ala on 70–100 neliömetriä – siis kivankokoisen kerrostalokolmion verran.
Vertailun vuoksi mainittakoon, että ihmisellä on ihoa vain noin puolitoista neliömetriä.
Keuhkojen koko vaikuttaa siihen, miten paljon ilmaa niihin voi tulla, kun hengitetään sisään, ja niistä voi poistua, kun hengitetään ulos.
Tämän niin sanotun keuhkotuuletuksen tehokkuus ei ole kuitenkaan sama asia kuin hapenottokyky, jolla tarkoitetaan hengitys- ja verenkiertoelimistön hapenkuljetuskapasiteettia rasituksen aikana.
Keuhkot tuovat ilman lähelle verta
Ilma pääsee niin lähelle verta pussimaisissa keuhkorakkuloissa, että happi pääsee siirtymään ilmasta vereen ja hiilidioksidi verestä ilmaan.
|