Rystysten ja muiden nivelten naksuttelu on monille samantapainen eräänlainen rentouttava tapa kuin jäsenten venyttely.
Se voi olla myös reaktio stressiin. Ulkopuolille nivelistä kuuluva ääni voi olla vastenmielinen, mikä voi myös selittää uskomuksen, että naksuttelu vahingoittaa niveliä. Tieteellistä perustetta uskomukselle ei ole – päinvastoin.
Yhdysvaltalainen lääkäri Kevin de Weber teki 2011 tutkimuksen, jossa hän vertaili 215 iäkkään ihmisen käsistä otettuja röntgenkuvia.
Osa heistä oli naksutellut sormiaan säännöllisesti vuosikausia ja osa ei koskaan.
Niveltutkimus toi lääketieteen palkinnon
Tutkimuksessa ei tullut esiin mitään viitteitä siitä, että naksuttelu olisi vahingoittanut niveliä.
Toisessa, joskaan ei kovin tieteellisessä tutkimuksessa yhdysvaltalaislääkäri Donald Unger naksutteli 60 vuoden ajan vasemman kätensä sormia ei mutta oikean käden sormia. Silti vasempaan käteen ei tullut nivelvaivoja sen enempää kuin oikeaan.
Unger sai sinnikkäästä tutkimuksestaan niin sanotun huumori-Nobelin eli Ig Nobel palkinnon, joka myönnetään tieteellisille tutkimuksille, jotka saavat ihmiset nauramaan.
Ääni syntyy kuplista
Kanadalaisen Albertan yliopiston tutkijaryhmä selvitti vuonna 2015 magneettikuvauslaitteella, miten naksahdus syntyy.
Kun niveltä venytetään, nivelpussin nesteeseen syntyy alipaine, joka saa nesteessä olevan typen tai hiilidioksidin kaasuuntumaan.
Nopea kuplan laajeneminen aiheuttaa naksahduksen. Kaasun liukeneminen kestää noin 20 minuuttia. Sitten niveltä voi taas naksauttaa.
Naksahdus syntyy kaasusta nivelnesteessä
Joitakuita puistattava nivelen naksahdus ei kuulu nivelen luista vaan niiden välisestä nesteestä, kun siihen muodostuu kaasua.