Onko totta,... että kaikki eivät hikoile?

Lämpö, liikunta tai hermostuneisuus nostaa yleensä hien pintaan. Onko oikeasti olemassa ihmisiä, jotka eivät kykene hikoilemaan?

Lämpö, liikunta tai hermostuneisuus nostaa yleensä hien pintaan. Onko oikeasti olemassa ihmisiä, jotka eivät kykene hikoilemaan?

Shutterstock

Hikoilu on kaikille tuttu tunne, vai onko?

Harvinainen periytyvä anhidroosi-sairaus aiheuttaa sen, että ihminen ei voi hikoilla, vaikka hän rasittaisi itseään rajusti.

Kyvyttömyys hikoilla aiheuttaa ongelmia, sillä hikoilu on ratkaiseva osa elimistön jäähdytysprosessia.

Kun ruumiinlämpö nousee, aivot rekisteröivät muutoksen ja lähettävät hermoston kautta viestejä hikirauhasille. Rauhaset alkavat poistaa lämpöä muodostamalla hikipisaroita, mikä jäähdyttää elimistöä.

Ihmisen elimistössä on 2–5 miljoonaa hikirauhasta. Kun ihminen liikkuu lämpimissä oloissa, elimistö voi erittää jopa neljä litraa hikeä tunnissa.

Vähäinen vedensaanti voi jarruttaa hikoilua

Hikoilemattomuutteen voi olla muitakin syitä kuin sairaus.

Autonomisen hermoston vauriot voivat heikentää aivojen kykyä rekisteröidä elimistön lämpötilaa tai estää viestejä kulkemasta hikirauhasiin.

Ongelma voi myös olla itse hikirauhasissa, jotka aivoista tulevasta viestistä huolimatta eivät kykene muodostamaan tai erittämään hikeä. Esimerkiksi hikirauhasten vedensaanti voi olla niin niukkaa, että hikeä ei muodostu.

Veden ja hermoviestien lisäksi hikirauhasten kyky tuottaa hikeä riippuu ITPR2-geenistä. Harvinainen mutaatio geenissä voi aiheuttaa sen, että henkilö ei kykene hikoilemaan.

Tutkijat ovat havainneet geneettisen mutaation henkilöillä, jotka eivät kykene hikoilemaan.

© Shutterstock & Lotte Fredslund

1. Hermosignaali aktivoi geenin

Kun elimistön lämpötila nousee liian korkeaksi, aivot lähettävät viestin hikirauhasille. Signaali aktivoi ITPR2-geenin, joka saa hikirauhasen solut tuottamaan hikeä.

© Shutterstock & Lotte Fredslund

2. Kalsium vapauttaa hien

ITPR2 lisää solujen kalsiumpitoisuutta. Kun kalsiumpitoisuus nousee, alkaa dominoefekti, jossa solut lähettävät vettä ja suoloja hikirauhaseen. Siellä niistä muodostuu hikipisaroita.

© Shutterstock & Lotte Fredslund

3. Mutaatio estää hikoilun

Joillakuilla ITPR2-geenin mutaatio aiheuttaa sen, että solun kaliumtaso ei nouse. Silloin solut eivät lähetä hikirauhaseen vettä eivätkä suoloja, joten hikeäkään ei muodostu.

Vaikka hikoilemattomuus saattaa kuulostaa tavoiteltavalta ominaisuudelta, se ei ole kivaa. Se voi nimittäin olla vaarallista, sillä kun elimistön kyky jäähdyttää itseään heikentyy, seurauksena voi olla lämpöhalvaus ja pahimmassa tapauksessa kuolema.