Hikoilu on kaikille tuttu tunne, vai onko?
Harvinainen periytyvä anhidroosi-sairaus aiheuttaa sen, että ihminen ei voi hikoilla, vaikka hän rasittaisi itseään rajusti.
Kyvyttömyys hikoilla aiheuttaa ongelmia, sillä hikoilu on ratkaiseva osa elimistön jäähdytysprosessia.
Kun ruumiinlämpö nousee, aivot rekisteröivät muutoksen ja lähettävät hermoston kautta viestejä hikirauhasille. Rauhaset alkavat poistaa lämpöä muodostamalla hikipisaroita, mikä jäähdyttää elimistöä.
Ihmisen elimistössä on 2–5 miljoonaa hikirauhasta. Kun ihminen liikkuu lämpimissä oloissa, elimistö voi erittää jopa neljä litraa hikeä tunnissa.
Vähäinen vedensaanti voi jarruttaa hikoilua
Hikoilemattomuutteen voi olla muitakin syitä kuin sairaus.
Autonomisen hermoston vauriot voivat heikentää aivojen kykyä rekisteröidä elimistön lämpötilaa tai estää viestejä kulkemasta hikirauhasiin.
Ongelma voi myös olla itse hikirauhasissa, jotka aivoista tulevasta viestistä huolimatta eivät kykene muodostamaan tai erittämään hikeä. Esimerkiksi hikirauhasten vedensaanti voi olla niin niukkaa, että hikeä ei muodostu.
Veden ja hermoviestien lisäksi hikirauhasten kyky tuottaa hikeä riippuu ITPR2-geenistä. Harvinainen mutaatio geenissä voi aiheuttaa sen, että henkilö ei kykene hikoilemaan.