Suolikaasun livahtaminen vahingossa ulos koetaan yleensä nolona, eikä sitä katsota hyvällä, sillä kukaan ei halua oleskella pierunhajussa. Tästä syystä useimmat jännittävät sosiaalisissa tilanteissa lähes automaattisesti peräaukkonsa sulkijalihasta niin, että pieru eli flatus ei pääse sen kautta ulos esimerkiksi työpalaverin eikä ensitreffien aikana.
Suolistossa syntyy kaasua, kun suolistobakteerit hajottavat ravintoa ja tuottavat muun muassa metaania, vetyä, hiilidioksidia ja rikkivetyä. Kaasut kasvattavat suolessa vallitsevaa painetta, jota suoli tasaa päästämällä kaasua ulos 5–15 kertaa vuorokaudessa.
Jos pierua pidätetään, paine suolessa ei pääse purkautumaan, mistä voi seurata epämukava olo, turvotusta, mahakipuja ja hallitsematonta pieremistä.
Pierujen pidättämistä on myös arveltu merkittäväksi tekijäksi divertikuliitin eli suolen umpipussitaudin kehittymisessä. Yhteyttä on tosin ollut vaikea saada todistettua.
Pierun hengittäminen ulos
Jos kaasu ei pääse ulos peräsuolikanavan kautta, se voi etsiä toisen reitin. Korkea paine suolessa pakottaa osan kaasuista imeytymään suoliston seinämän läpi verenkiertoon. Siellä ne kulkeutuvat keuhkoihin ja poistuvat uloshengityksen mukana.