Artikkelia päivitettiin 27. huhtikuuta 10.30, kun Tieteen Kuvalehdelle kerrottiin, että tutkimuksen julkaisemisen yhteydessä Lars Arendt-Nielsenin antamissa alkuperäisissä lausunnoissa oli ollut epätarkkuuksia.
Kannabista ei nykyisellään voida suositella kipujen lievitykseen.
Näin toteaa Kansainvälisen kipututkimusjärjestön IASP:n uusi tutkimus, joka on laajin aiheesta tähän mennessä tehty.
Eläimillä tehtyjen kokeiden perusteella on aiemmin arveltu kannabiksella olevan myönteinen, lievittävä vaikutus ihmisten tuntemaan kipuun. Uusi IASP:n tutkimus, jota on tehty 2,5 vuotta, korostaa, että nykytutkimuksen pohjalta kannabista ei voida suositella lääketieteelliseen käyttöön.
Toisaalta tutkimushankkeessa havaittiin, että THC:tä sisältävien kannabistuotteiden käyttö aiheuttaa monenlaisia sivuvaikutuksia.
Tavallisimmat sivuvaikutukset ovat väsymys ja huimaus, mutta käyttäjillä saattaa esiintyä myös vakavampia sivuvaikutuksia, kuten psykooseja, keskittymisvaikeuksia ja masennusta.
EU:n hyväksymä
Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman kannabiksen lääkekäytöstä 13. helmikuuta 2019.
Euroopan parlamentin päätöslauselmassa halutaan lisää rahoitusta lääkekannabiksen tutkimukseen ja innovaatioihin.
Päätöslauselma ei ole sitova, joten lääkekannabista käsitellään eri tavoin. Monissa maissa sitä voidaan määrätä potilaille, jotka eivät saa apua perinteisistä lääkkeistä.
Tällaisia potilaita ovat muun muassa syöpäsairaat sekä Alzheimerin tautia ja MS-tautia sairastavat potilaat.
Yksi kaava, kaksi erilaista vaikutusta
Tutkimuksissa on keskitytty kannabiksen kahteen molekyyliin, tetrahydrakannabinoliin eli THC:hen ja cannabidioliin eli CBD:hen. Näillä kannabinoideilla on ratkaiseva merkitys potilaille.
THC ja CBD ovat vain kaksi kannabiksen kaikkiaan 113 kannabinoidista. Niillä kummallakin on samanlainen kemiallinen kaava: C21H30O2 – 21 hiiliatomia, 30 vetyatomia ja kaksi happiatomia.
CBD:n ja THC:n rakenteet poikkeavat kuitenkin toisistaan hieman, kuten yllä selviää. Mikroskooppisen pieni ero ratkaisee sen, miten kannabis vaikuttaa käyttäjiin.
Aivosolut eli neuronit vaihtavat keskenään jatkuvasti sähköisiä viestejä.
Viestintä tapahtuu muun muassa CB1-reseptorien avulla, jotka säätelevät aivosolujen välillä kulkevia impulsseja saamiensa herätteiden, välittäjäaineiden, perusteella.
Välittäjäaineina toimivat luonnolliset rasvahapot anandamidi ja 2-arakidonyyliglyseroli, 2-AG. Ne sopivat täydellisesti CB1-reseptoriin aivan kuin avain lukkoon tai nyrkki silmään.
Myös toinen aine sopii täydellisesti CB1-reseptoriin. Ja se on THC.
Elimistön ulkopuolelta peräisin olevan THC:n sitoutuminen aivosolujen CB1-reseptoreihin muuttaa luonnollista impulssien määrää. Siksi syntyy "viallinen", huumaava vaikutus.
"Vialliset" impulssit kulkevat eteenpäin
Kannabiksessa juuri THC saa silmät punoittamaan, suun kuivumaan, aistit hämärtymään, nälän tai pakokauhun heräämään äkillisesti tai ihmisen puhkeamaan tolkuttomaan hihitykseen. Kun THC:tä pääsee elimistöön, aine sitoutuu soluissa kahdenlaisiin reseptoreihin: CB1:iin, joita on etupäässä aivosolujen pinnalla, ja CB2:iin, joita on eniten muualla kehossa.
CB1-reseptorit toimivat aivosolujen radiomastoina. Ja juuri ne ovat alttiina kannabikselle. CB1-reseptorit vastaanottavat jatkuvasti lukuisia impulsseja ja radiomastojen tavoin jakavat ne omaan soluunsa ja eteenpäin muille soluille.
Kun THC sitoutuu CB1-reseptoriin, matkaan lähtee "viallisia" impulsseja ja solu vastaanottaa tavallista vähemmän tai enemmän impulsseja.
Sitoutuminen voi tapahtua monissa aivojen eri osissa, esimerkiksi basaaliganglioissa, jotka säätelevät koordinaatiota. Se voi tapahtua mantelitumakkeessa, joka muun muassa vaimentaa tai kiihdyttää pelon tunnetta. Se voi myös sattua hippokampuksessa eli aivotursossa, joka toimii muistojen tallentumispaikkana.
THC:n CB1-reseptoreissa aikaansaaman viallisten signaalien ryöpyn vuoksi kannabiksen käyttäjät kokevat ajan ja paikan tajunsa muuttuvan, aistien terävöityvän tai vääristyvän ja kehoon laskeutuvan rennon, jopa raskaalta tuntuvan olon.
Kannabista syöpään
Cannabis sativa- ja Cannabis indica -kasveista peräisin olevat päihdyttävät aineet THC ja CBD eivät vaikuta vain rentouttavasti.
Lista vakavista sairauksista, joita kerrotaan voitavan hoitaa kannabiksella, on pitkääkin pidempi. Yksi kohderymä, jolle kannabiksella oikeasti näyttää olevan hyödyllinen vaikutus, ovat syöpäpotilaat.
Kannabismolekyyli CBD:llä saattaa olla kasvaimia torjuva vaikutus. Tämä on todettu useissa pienissä tutkimuksissa. Se voi auttaa tappamaan sairaita soluja. Se saattaa myös estää kasvaimen leviämistä muualle kehoon ja etäpesäkkeiden muodostumista.
Tieteelliset tutkimukset ovat silti olleet melko suppeita. Koehenkilöitä ei ole seurattu useita vuosia, eikä lääkkeenä käytettävän kannabiksen sivuvaikutuksia tiedetä tarkkaan.
Ei paras kivun lievitykseen mutta herättää hyvin ruokahalun
Vuoden 2018 lopulla kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi Pain-lehdessä metatutkimuksen erilaisista kannabistutkimuksista, joita oli tehty kroonisista kivuista kärsivillä ei-syöpäpotilailla.
Metatutkimus, jossa oli käyty läpi 104 erilaista 9 958 ihmisellä tehtyä tutkimusta, ei täysin vahvistanut kannabiksen tehoa kivun lievityksessä. Siinä todettiin, että kannabiksen teho oli "rajallinen" kivunlievityksessä potilailla, jotka eivät sairastaneet syöpää, ja että kannabiksella ei näyttänyt olevan "merkittävää vaikutusta".
Toinen metatutkimus, joka keskittyi syöpäpotilaisiin, joilla oli kroonisia kipuja, tuli myös siihen tulokseen, että kannabiksen tehoa ei voida todistaa.
Siitä kuitenkin alkaa vallita yksimielisyys, että THC-molekyylillä on suotuisa vaikutus syöpäpotilaiden solunsalpaajahoidon jälkeiseen pahoinvointiin ja kipuihin.
THC lisää ruokahalua, vaikka olo olisi kylläinen. Aivosolut, joiden tehtävänä on kertoa meille, milloin olemme kylläisiä, menevät nimittäin sekaisin kannabiksen THC:stä. Ne ovat itse asiassa niin sekaisin, että ne väittävät aivan päinvastaista: että on syötävä.
Tästä syystä THC voi auttaa syöpäpotilaiden voimia palautumaan riuduttavan solunsalpaajahoidon jälkeen – se yksinkertaisesti kasvattaa potilaiden ruokahalua.