Kræft

Näin kannabis vaikuttaa elimistössä

Tutkimusten mukaan kannabis voi hyödyttää syöpäpotilaita, jotka saavat solunsalpaajia. Samoin siitä voi olla apua Alzheimerin tautia ja MS-tautia sairastaville. Kerromme, miten kannabis vaikuttaa.

Tutkimusten mukaan kannabis voi hyödyttää syöpäpotilaita, jotka saavat solunsalpaajia. Samoin siitä voi olla apua Alzheimerin tautia ja MS-tautia sairastaville. Kerromme, miten kannabis vaikuttaa.

Shutterstock

Artikkelia päivitettiin 27. huhtikuuta 10.30, kun Tieteen Kuvalehdelle kerrottiin, että tutkimuksen julkaisemisen yhteydessä Lars Arendt-Nielsenin antamissa alkuperäisissä lausunnoissa oli ollut epätarkkuuksia.

Kannabista ei nykyisellään voida suositella kipujen lievitykseen.

Näin toteaa Kansainvälisen kipututkimusjärjestön IASP:n uusi tutkimus, joka on laajin aiheesta tähän mennessä tehty.

Eläimillä tehtyjen kokeiden perusteella on aiemmin arveltu kannabiksella olevan myönteinen, lievittävä vaikutus ihmisten tuntemaan kipuun. Uusi IASP:n tutkimus, jota on tehty 2,5 vuotta, korostaa, että nykytutkimuksen pohjalta kannabista ei voida suositella lääketieteelliseen käyttöön.

Toisaalta tutkimushankkeessa havaittiin, että THC:tä sisältävien kannabistuotteiden käyttö aiheuttaa monenlaisia sivuvaikutuksia.

Tavallisimmat sivuvaikutukset ovat väsymys ja huimaus, mutta käyttäjillä saattaa esiintyä myös vakavampia sivuvaikutuksia, kuten psykooseja, keskittymisvaikeuksia ja masennusta.

EU:n hyväksymä

Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman kannabiksen lääkekäytöstä 13. helmikuuta 2019.

Euroopan parlamentin päätöslauselmassa halutaan lisää rahoitusta lääkekannabiksen tutkimukseen ja innovaatioihin.

Päätöslauselma ei ole sitova, joten lääkekannabista käsitellään eri tavoin. Monissa maissa sitä voidaan määrätä potilaille, jotka eivät saa apua perinteisistä lääkkeistä.

Tällaisia potilaita ovat muun muassa syöpäsairaat sekä Alzheimerin tautia ja MS-tautia sairastavat potilaat.

Yksi kaava, kaksi erilaista vaikutusta

Tutkimuksissa on keskitytty kannabiksen kahteen molekyyliin, tetrahydrakannabinoliin eli THC:hen ja cannabidioliin eli CBD:hen. Näillä kannabinoideilla on ratkaiseva merkitys potilaille.

© Oliver Larsen

THC ja CBD ovat vain kaksi kannabiksen kaikkiaan 113 kannabinoidista. Niillä kummallakin on samanlainen kemiallinen kaava: C21H30O2 – 21 hiiliatomia, 30 vetyatomia ja kaksi happiatomia.

CBD:n ja THC:n rakenteet poikkeavat kuitenkin toisistaan hieman, kuten yllä selviää. Mikroskooppisen pieni ero ratkaisee sen, miten kannabis vaikuttaa käyttäjiin.

"Vialliset" impulssit kulkevat eteenpäin

Kannabiksessa juuri THC saa silmät punoittamaan, suun kuivumaan, aistit hämärtymään, nälän tai pakokauhun heräämään äkillisesti tai ihmisen puhkeamaan tolkuttomaan hihitykseen. Kun THC:tä pääsee elimistöön, aine sitoutuu soluissa kahdenlaisiin reseptoreihin: CB1:iin, joita on etupäässä aivosolujen pinnalla, ja CB2:iin, joita on eniten muualla kehossa.

CB1-reseptorit toimivat aivosolujen radiomastoina. Ja juuri ne ovat alttiina kannabikselle. CB1-reseptorit vastaanottavat jatkuvasti lukuisia impulsseja ja radiomastojen tavoin jakavat ne omaan soluunsa ja eteenpäin muille soluille.

Kun THC sitoutuu CB1-reseptoriin, matkaan lähtee "viallisia" impulsseja ja solu vastaanottaa tavallista vähemmän tai enemmän impulsseja.

Sitoutuminen voi tapahtua monissa aivojen eri osissa, esimerkiksi basaaliganglioissa, jotka säätelevät koordinaatiota. Se voi tapahtua mantelitumakkeessa, joka muun muassa vaimentaa tai kiihdyttää pelon tunnetta. Se voi myös sattua hippokampuksessa eli aivotursossa, joka toimii muistojen tallentumispaikkana.

THC:n CB1-reseptoreissa aikaansaaman viallisten signaalien ryöpyn vuoksi kannabiksen käyttäjät kokevat ajan ja paikan tajunsa muuttuvan, aistien terävöityvän tai vääristyvän ja kehoon laskeutuvan rennon, jopa raskaalta tuntuvan olon.

Kannabista syöpään

Cannabis sativa- ja Cannabis indica -kasveista peräisin olevat päihdyttävät aineet THC ja CBD eivät vaikuta vain rentouttavasti.

Lista vakavista sairauksista, joita kerrotaan voitavan hoitaa kannabiksella, on pitkääkin pidempi. Yksi kohderymä, jolle kannabiksella oikeasti näyttää olevan hyödyllinen vaikutus, ovat syöpäpotilaat.

Kannabismolekyyli CBD:llä saattaa olla kasvaimia torjuva vaikutus. Tämä on todettu useissa pienissä tutkimuksissa. Se voi auttaa tappamaan sairaita soluja. Se saattaa myös estää kasvaimen leviämistä muualle kehoon ja etäpesäkkeiden muodostumista.

Tieteelliset tutkimukset ovat silti olleet melko suppeita. Koehenkilöitä ei ole seurattu useita vuosia, eikä lääkkeenä käytettävän kannabiksen sivuvaikutuksia tiedetä tarkkaan.

Ei paras kivun lievitykseen mutta herättää hyvin ruokahalun

Vuoden 2018 lopulla kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi Pain-lehdessä metatutkimuksen erilaisista kannabistutkimuksista, joita oli tehty kroonisista kivuista kärsivillä ei-syöpäpotilailla.

Metatutkimus, jossa oli käyty läpi 104 erilaista 9 958 ihmisellä tehtyä tutkimusta, ei täysin vahvistanut kannabiksen tehoa kivun lievityksessä. Siinä todettiin, että kannabiksen teho oli "rajallinen" kivunlievityksessä potilailla, jotka eivät sairastaneet syöpää, ja että kannabiksella ei näyttänyt olevan "merkittävää vaikutusta".

Toinen metatutkimus, joka keskittyi syöpäpotilaisiin, joilla oli kroonisia kipuja, tuli myös siihen tulokseen, että kannabiksen tehoa ei voida todistaa.

Siitä kuitenkin alkaa vallita yksimielisyys, että THC-molekyylillä on suotuisa vaikutus syöpäpotilaiden solunsalpaajahoidon jälkeiseen pahoinvointiin ja kipuihin.

THC lisää ruokahalua, vaikka olo olisi kylläinen. Aivosolut, joiden tehtävänä on kertoa meille, milloin olemme kylläisiä, menevät nimittäin sekaisin kannabiksen THC:stä. Ne ovat itse asiassa niin sekaisin, että ne väittävät aivan päinvastaista: että on syötävä.

Tästä syystä THC voi auttaa syöpäpotilaiden voimia palautumaan riuduttavan solunsalpaajahoidon jälkeen – se yksinkertaisesti kasvattaa potilaiden ruokahalua.

Kannabis on lupaava keino kolmeen sairauteen

MS-tauti

MS-tautia sairastavat kärsivät lihasten jäykkyydestä, kouristuksista ja kivuista, jotka johtuvat hermoston vähittäisestä tuhoutumisesta.

Suusuihke Sativex, joka sisältää kannabiskasvin THC:tä ja kannabidiolia, on hyväksytty edellä mainittujen oireiden hoitoon. Kokeet osoittavat, että suihke hidastaa kroonisen sairauden etenemistä, parantaa liikkuvuutta ja vähentää keskushermoston rappeutumista.

Suurin vaikutus MS-tautiin on ilmeisesti kannabidiolilla eli CBD:llä.

Touretten oireyhtymä

Kouristuksia eri puolilla kehoa. Nykiviä liikkeitä kasvoissa. Tahattomia ja mielivaltaisia huudahduksia. Niiden kanssa Touretten oireyhtymää sairastavat voivat joutua elämään.

Vieläkään ei tiedetä kovin paljon siitä, mikä Touretten oireyhtymän aiheuttaa. Siksi siihen ei ole voitu kehittää tehokasta lääkettä.

Kokeessa vaikutti kuitenkin siltä, että THC lievitti potilaiden puhe- ja nykimishäiriöitä, mutta ei pystytä selittämään tieteellisesti, miten kannabis lievittäisi oireita.

Alzheimerin tauti ja dementia

Unohteleminen, muistihäiriöt ja aivojen rappeutuminen. Kun Alzheimerin tauti tai muu muistisairaus puhkeaa, sen aiheuttaa aivoissa beeta-amyloidiproteiinin paakkuuntuminen. Proteiinia kertyy soluihin ja se aiheuttaa aivoissa kohtalokkaan tulehduksen.

Tutkimus viittaa siihen, että THC voi ehkäistä sairaiden aivosolujen kuolemista Alzheimerin taudissa. Kun laboratoriossa sairaita soluja sisältävään petrimaljaan tiputettiin THC:tä, proteiinipaakut alkoivat hajota ja solut paranivat tulehduksesta.

Jos THC:llä osoittautuu olevan sama vaikutus sairaisiin soluihin elävissä ihmisissä, kannabiksesta voidaan ehkä kehittää dementiaan hoito.