Luonnossa eläimet syövät silloin, kun ne ovat nälkäisiä. Niiden ei tarvitse murehtia liikakiloista. Nykyihmisillä tilanne on toinen.
Tuoreessa yhdysvaltalaistutkimuksessa tultiin siihen tulokseen, että pahimmat seuraukset ovat myöhäisillä aterioilla.
Myöhään syöminen vaikuttaa elimistöön monella tavalla. Se lisää ruokahalua ja muuttaa rasva-aineenvaihduntaa niin, että ihminen tuntee itsensä entistä enemmän nälkäiseksi, syö lisää ja lihoo.
Neljä tuntia ratkaisee
Tutkimuksessa koeryhmänä oli 16 henkilöä, joiden ikä oli 30–40 vuotta. Kaikkien painoindeksi (BMI) oli yli 28, mikä on lievän lihavuuden ja merkittävän lihavuuden rajamailla.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkkailla mekanismeja, jotka voivat osaltaan selittää sitä, miksi myöhään syöminen voi lisätä lihavuutta.
”Saimme selville, että syöminen neljä tuntia myöhemmin vaikuttaa ratkaisevasti painoon. Se vaikuttaa nälän tunteeseen, energianpolttoon ja rasvan varastointiin”, selittää tutkimuksen johtaja Nina Vujovic Harvardin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
Verikokeet ja rasvamittaukset paljastivat eron
Kaikki koehenkilöt noudattivat tarkkaa ruokavaliota. Heidän piti myös tehdä kaksi koetta.
Toisessa kokeessa koehenkilöt nauttivat ateriansa normaaliin aikaan vuorokaudesta, toisessa taas ateriat nautittiin neljä tuntia myöhemmin.
Tutkimuksen aikana koehenkilöiltä mitattiin lämpöä ja aineenvaihduntaa. Lisäksi heiltä otettiin verikokeita ja heidän nälän tunnettaan arvioitiin. Tutkijat ottivat koehenkilöiltä myös kudosnäytteitä, jotta saatiin selville rasvan määrä elimistössä.
Nälkähormonit muuttuivat
Tutkimuksessa selvisi, että myöhään syöminen vaikutti elimistössä kahteen hormoniin, jotka liittyvät nälän tunteeseen ja painoon.
Toinen hormoni on leptiini, joka edistää kylläisyyden tunnetta. Toinen hormoni, greliini, puolestaan stimuloi ruokahalua.
Hormonien määrää ja niiden keskinäistä suhdetta tarkkailemalla tutkijat havaitsivat, että myöhään syöminen lisäsi koehenkilöiden nälän tunnetta.
Myöhäiset ateriat myös hidastivat koehenkilöiden aineenvaihduntaa niin, että heidän elimistöönsä varastoitui enemmän rasvaa. Samaan aikaan koehenkilöt halusivat syödä enemmän lihaa ja suolaisia ruoka-aineita. Suolantarve kasvoi kaikkiaan 80 prosenttia.
Lihavuudella ja sairauksilla on yhteys
Tutkijat itse toteavat, että tutkimuksella on koko joukko rajoituksia. Muun muassa koehenkilöiden määrä oli liian pieni. Koehenkilöt eivät myöskään saaneet syödä normaaliin tapaan silloin, kun olisivat halunneet.
Tulokset kuitenkin kannustavat tutkijoita etsimään lisää ja parempia vastauksia.
Syitä lisätutkimuksiin on runsaasti, sillä liikapaino ei ole vain ulkonäköön liittyvä ongelma.
Maailmassa on noin 650 miljoonaa liikapainoista ihmistä. Liikapaino johtaa moniin kroonisiin sairauksiin. Se lisää riskiä sairastua diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin ja tiettyihin syöpätyyppeihin. Lisäksi lihavuuden on todettu lisäävän vakavan koronataudin riskiä.