Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Immuunijärjestelmä - Immuunisolu torjuu viruksen

Miten immuunijärjestelmä toimii?

Mikroskooppinen virus löytää tiensä elimistöön nenän limakalvon läpi. Se liikkuu hitaasti kohti soluja tarttuakseen johonkin niistä lisääntymistarkoituksessa. Immuunipuolustuksen lukuisat sotilaat ovat kuitenkin valmiina, ja kun ne ottavat vastaan kutsumattomaan vieraan, tulee hälytys ja ratsuväki kuulee kutsun.

Shutterstock

Mikä on immuunijärjestelmä?

Immuunijärjestelmä on kehon tärkein suoja vieraiden mikrobien, kuten bakteerien, virusten, loisten ja sienien, aiheuttamia tulehduksia vastaan.

Immuunijärjestelmä koostuu joukosta monimutkaisia puolustusmekanismeja, joista jokaisen tehtävä on paitsi etsiä, tappaa ja hajottaa kutsumattomia vieraita myös tallentaa tietoa niistä. Oppimisen ansiosta elimistö kykenee taistelemaan tehokkaasti tiettyä virusta tai bakteeria vastaan seuraavalla tapaamiskerralla.

Immuunipuolustus työskentelee kuumeisesti joka ainoa päivä, mutta asia pannaan merkille usein vain silloin, kun tulehdus pesiytyy kehoon. Niinpä havaitaan esimerkiksi tulehtuneen haavan yhteydessä sellaisia sairauden oireita kuin kuume, kipu ja punoitus.

Tärkeimpiä tulehdusta vastaan taistelevia sotilaita ovat valkosolut, jotka syntyvät luuytimessä ja jotka laskevat epäspesifiseksi ja spesifiseksi kutsuttujen vastustuskyvyn osien perustan.

Mikä on epäspesifinen vastustuskyky?

Epäspesifinen vastustuskyky – jota nimitetään myös synnynnäiseksi immuniteetiksi – on ennalta ohjelmoitu tunnistamaan muun muassa virusten ja bakteerien yleisiä piirteitä heti, kun ne tunkeutuvat kehoon.

Epäspesifinen vastustuskyky koostuu erilaisista solutyypeistä, veren plasmaproteiineista ja fyysisistä ja kemiallisista esteistä, kuten ihosta, karvoista, hiestä, limakalvoista, kyynelnesteestä ja ruoansulatuskanavan entsyymeistä.

Epäspesifisen vastustuskyvyn solut jaetaan jyvässoluihin, syöjäsoluihin, luonnollisiin tappajasoluihin ja dendriittisoluihin.

Jyvässolut ovat ensin paikalla

immuunijärjestelmä – jyvässoluja
© Shutterstock

Jyvässolut ovat pieniä immuunisoluja, jotka voivat vangita bakteerien ja virusten erittämiä kemiallisia aineita.

Jyvässoluja pidetään immuunijärjestelmän ensimmäisenä puolustuslinjana, sillä ne pystyvät nopeasti ryömimään ulos verisuonistosta ja hyökkäämään mikrobitunkeilijoita vastaan. Saavuttaessaan bakteereja ja viruksia jyvässolut erittävät aineita, jotka hävittävät sekä mikrobeja että itse immuunisoluja.

Kuolleita mikrobeja ja jyvässoluja voidaan nähdä esimerkiksi märkivässä haavassa. Jyvässolut elävät vain lyhyen aikaa, joten elimistö tuottaa niitä miljardeja.

Syöjäsolut ovat immuunipuolustuksen ahmatteja

immuunijärjestelmä syöjäsoluja
© Shutterstock

Myös monosyyteiksi kutsutut syöjäsolut ovat suhteellisen suuria immuunisoluja, jotka voivat reseptoreiden kautta tunnistaa ja hajottaa bakteereja, viruksia, kuolleita soluja ja kaikkea muuta terveestä kudoksesta poikkeavaa. Syöjäsolut elävät – toisin kuin jyvässolut – kuukausia, ja niillä on tärkeä osa spesifisessä vastustuskyvyssä.

Syöjäsolut nimittäin esittelevät virusten tai bakteerien pätkiä, niin sanottuja antigeeneja, elimistön B- ja T-soluille, jotta nämä voivat muodostaa vasta-aineita ja reagoida ripeästi tavatessaan mikrobin seuraavan kerran.

Luonnolliset tappajasolut pakottavat sairaat solut tekemään itsemurhan

immuunijärjestelmä tappajasolut
© Shutterstock

Luonnolliset tappajasolut ovat murhanhimoinen solutyyppi, joka kukistaa kehon infektoituneita soluja joko nakertamalla reiän niiden pintaan tai pakottamalla ne apoptoosiksi nimitettyyn ohjelmoituun solukuolemaan. Luonnolliset tappajasolut kykenevät nimittäin erittämään proteiinia, joka voi olla vuorovaikutuksessa sairaan solun proteiinien kanssa ja saada solun hajottamaan itsensä sisältäpäin.

Toisin kuin spesifisen vastustuskyvyn T-solut luonnolliset tappajasolut eivät tarvitse aktivointia, ja siksi ne partioivat jatkuvasti infektoituneiden solujen varalta. Toimintatapa tekee luonnollisista tappajasoluista tärkeän aseen taistelussa vieraita mikrobeja vastaan.

Dendriittisolut asettavat vihollisen näytteille

immuunijärjestelmä dendriittisolut
© Shutterstock

Dendriittisoluille ovat tunnusmerkillisiä haarakkeet, ja niitä esiintyy ihossa ja muun muassa keuhkojen, nenän ja mahan pinnalla.

Dendriittisolut vangitsevat bakteereja ja viruksia, ja ne ovat syöjäsolujen tavoin keskeisiä epäspesifisen ja spesifisen vastustuskyvyn välisiä yhdyssiteitä. Dendriittisolut nimittäin esittelevät antigeeneja T- ja B-soluille, jotta nämä olisivat paremmin varautuneita samankaltaisen uuden infektion varalle.

Mikä on spesifinen vastustuskyky?

Myös hankinnaiseksi immuniteetiksi nimitetty spesifinen vastustuskyky ei reagoi ensin mikrobin hyökätessä elimistöön.

Sen sijaan se kykenee hyökkäyksen jälkeen muistamaan vihollisen ja hankkii tehokkaan räätälöidyn puolustuskeinon seuraavan tapaamisen varalta. Rokotteet toimivat muun muassa aktivoimalla tämän immuunijärjestelmän osan ja tuottamalla sen avulla vastustuskyvyn taudinaiheuttajaa kohtaan.

Spesifisen vastustuskyvyn soluja ovat niin sanottuihin imusoluihin kuuluvat T- ja B-lymfosyytit.

T-solut ovat räätälöityjä tappokoneita

T-soluina tunnetut T-lymfosyytit ovat spesifisen vastustuskyvyn soluja, jotka aktivoituvat yksi toisensa jälkeen.

Ensimmäisinä aktivoituvia T-soluja ovat T-auttajat. T-auttajat heräävät, kun niiden solukalvon reseptorit ottavat vastaan esimerkiksi syöjäsoluilta tai dendriittisoluilta antigeeneja. Sitten ne alkavat nopeasti kloonata itseään, ja joistakin klooneista syntyy T-muistisoluja, jotka kykenevät muistamaan niille esitellyn antigeenin.

Loput T-auttajat kutsuvat paikalle syöjäsoluja, aktivoivat T-tappajia ja stimuloivat B-soluina tunnettuja B-lymfosyyttejä tuottamaan vasta-aineita.

T-tappajat eivät hyökkää suoraan kehon infektoituneiden solujen kimppuun. Ne pystyvät tunnistamaan mikrobin antigeenin infektoituneista soluista ja siten erottamaan ne terveistä soluista. T-tappajat puhkaisevat infektoituneiden solujen kalvon kemiallisilla aineilla ja tuhoavat niitä tehokkaasti.

Kun infektoituneet solut kuolevat, syöjäsolut tulevat nielaisemaan ne.

Kateenkorva hyväksyy T-solut

Vaikka immuunijärjestelmän tehtävä on antaa suojaa, kehon on pidettävä valkosolut tiukassa kurissa, jotta ne eivät tuhoaisi omia kudoksia. Vastuussa on tuskin tulitikkurasian kokoinen kateenkorva, joka sijaitsee rintaontelossa.

Keskeisiä valkosoluja ovat T-solut, mutta ne pääsevät tositoimiin vasta läpäistyään kateenkorvan. Siellä tapahtuvan kovan karsinnan seurauksena vain yksi sadasta uudesta verisolusta pääsee jatkamaan matkaansa elimistöön.

Kateenkorva seuloo pois ne valkosolut, jotka mahdollisesti voisivat hyökätä kehon omien kudosten kimppuun. Lisäksi elin hylkää ne solut, jotka saattavat pitää haitallisina sellaisia harmittomia aineita kuin siite- ja huonepöly. Kateenkorvan kelpuuttamat valkosolut hälyttävät vain siinä tapauksessa, että ne kohtaavat välittömästi elimistöä uhkaavia soluja.

Jos kateenkorvan seulonta pettää, voi puhjeta esimerkiksi ykköstyypin diabetes, kun valkosolut alkavat virheellisesti tehdä selvää haiman soluista, tai astma.

B-solut tuottavat vasta-aineita

B-soluina tunnettujen B-lymfosyyttien ensisijainen tehtävä on valmistaa vasta-aineita, jotka helpottavat mikrobien hävittämistä, ennen kuin ne tarttuvat kehon soluihin.

Kun B-solu kohtaa esimerkiksi bakteerin, se vertaa vasta-ainettaan bakteerin antigeeniin. Jos ne sopivat toisiinsa, B-solu erittää antigeenia pinnalleen, ja nyt T-muistisolu voi aktivoida B-solun erittämään sytokiini-hormonia.

Tällöin B-solu alkaa kloonata itseään – ja osa klooneista kehittyy plasmasoluiksi, joiden ominta alaa on vasta-aineiden tuotanto. Osasta tulee B-muistisoluja, jotka pystyvät tulevaisuudessa tunnistamaan antigeenin nopeasti.

Vasta-aineet koostuvat proteiineista, ja niistä käytetään myös immunoglobuliini-nimitystä. Vasta-aineille on ominainen Y-kirjainta muistuttava muoto, ja niistä on olemassa viisi perustyyppiä: IgG, IgA, IgM, IgE ja IgD. Kaikilla niillä on omat tehtävänsä. Esimerkiksi IgA:lla on tärkeä osuus muun muassa nenän ja mahan limakalvojen puolustuksessa.

Jokaisessa vasta-aineessa on muuttuva osa, jonka ansiosta vasta-ainevalikoima on äärettömän suuri.

immuunijärjestelmä vasta-aine
© Shutterstock

Kun vasta-aineet vapautuvat elimistöön, ne lähtevät metsästämään sitä bakteeria tai virusta, jonka tunnistamista varten ne on räätälöity. Kun vasta-aineet löytävät etsimänsä mikrobin, ne sitoutuvat siihen ja estävät sitä jakautumasta ja tunkeutumasta soluihin.

Mikä on huono vastustuskyky?

Vaikka immuunijärjestelmä on hyvin voideltu kone, se ei aina toimi optimaalisesti.

Vastustuskyky voi huonontua esimerkiksi immuunijärjestelmän toimintaa vaimentavan reuma- tai astmalääkityksen takia. Näissä sairauksissa valkosolut hyökkäävät nimittäin virheellisesti kehoa vastaan tai reagoivat epätarkoituksenmukaisesti vaarattomiin ärsykkeisiin. Siksi tarvitaan lääkkeitä, jotka pitävät immuunijärjelmän kurissa.

Siksi ei pidä jättää käyttämättä immuunijärjestelmän toimintaa hillitseviä lääkkeitä vastustuskyvyn parantamiseksi. Jos lääkitys lopetetaan, sairaus leimahtaa täyteen paloon ja aiheuttaa tulehduksen, joka pitää immuunijärjestelmää kovilla.

Vastustuskyky huononee myös luonnollisesti vanhemmiten.

Noin 60 vuoden ikään asti immuunijärjestelmä toimii useimmilla hyvin ja kukistaa tavalliset infektiot. Sitten se yleensä heikkenee.

Immuunijärjestelmä ei ole kuitenkaan välttämättä yhtä vanha kuin ihminen itse. Osalla 60-vuotiaista on 20 vuotta nuoremman tai 20 vuotta vanhemman vastustuskyky. Vahva immuunipuolustus voi olla perimän ansiota, mutta suurimmaksi osaksi se hankitaan itse.

Vastustuskyky riippuu tutkimusten mukaan myös tutuista elintapatekijöistä, joihin voi onneksi itse vaikuttaa.

Näin vahvistat vastustuskykyäsi

Immuunijärjestelmä vanhenee muttei välttämättä ikävuosia vastaavasti. Näillä tieteellisesti tutkituilla keinoilla voi hidastaa immuunipolustuksenu vanhenemista:

  • Liikunta: Useissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että liikunta, kuten 10 000 askelta päivässä, tukee immuunijärjestelmää.
  • D-vitamiini: Tutkimusten mukaan D-vitamiini muuan muassa pienentää hengitystieinfektioiden riskiä. Oikea annostelu on avainasemassa, ja lääkäri auttaa sen määrittämisessä.
  • Probiootit: Maitohappo- og bifidobakteerit pitävät yllä tervettä suoliflooraa, josta on hyötyä immuunijärjestelmälle.
  • Pitkäaikaisen stressin välttäminen: Vaikka tutkimukset vihjaavat, että lyhyet stressijaksot voivat vahvistaa vastustuskykyä, jotkin seikat viittaavat siihen, että pitkittyessään fyysinen ja psyykkinen kuormitus voi huonontaa immuunijärjestelmän toimintaa. Tutkijat uskovat, että syynä on muun muassa stressihormoni kortisolin kertyminen. Vaikka kortisoli voi hillitä tulehdusta, vaikutus saattaa olla päinvastainen, kun sitä on paljon pitkän aikaa.
  • Tupakoimattomuus: Tupakointi vaikuttaa useimpiin immuunisoluihin ja voi siten heikentää sekä epäspesifistä että spesifistä vastustuskykyä.
  • Normaalipaino: Tutkitusti ylimääräiset kilot ja lisääntyvä tulehdus vaikuttavat kielteisesti immuunijärjestelmän reagointikykyyn.
  • Nukkuminen: Useissa tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että sopivan pitkät yöunet voivat tehdä ihmeitä immuunijärjestelmässä. Saksalaistutkimuksen mukaan nukkumalla voi tehostaa T-solujen toimintaa, ja todistetusti niillä henkilöillä, jotka ovat nukkuneet riittävästi rokotuksen jälkeen vastustuskyky kehittyy paremmin kuin niillä, jotka ovat valvoneet enemmän.

Lue myös:

Elimistö

Kasvavatko nenä ja korvat koko elämän?

2 minuuttia
Elimistö

Uusi havainto: Unen puute vahingoittaa etenkin yhtä elintä

3 minuuttia
Elimistö

Äiti ja lapsi vaihtavat soluja raskauden aikana

2 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota