Pisamiksi kutsutaan ihon melanosyyttien tuottaman tumman pigmentin – melaniinin – aikaansaamia vaaleanruskeita läikkiä.
Ihoon syntyy pisamia, kun se altistuu ultraviolettisäteilylle. Tavalliset pisamat häviävät kokonaan tai vaalenevat talvella, ja ne tulevat voimakkaammin esiin kesällä.
Läikkiä ilmaantuu eniten kasvoihin siksi, että kasvoja ei yleensä peitetä, mutta pisamia voi esiintyä päästä varpaisiin.
Vastasyntyneellä ei ole pisamia, mutta niitä alkaa ilmestyä tavallisesti kahden kolmen vuoden iässä. Pisamien määrään vaikuttaa auringonvalolle altistumisen lisäksi perimä.
Eniten pisamia on punatukkaisilla vaaleaihoisilla, joilla on siniset silmät.
Alankomaalaiset tutkijat yhdistivät vuonna 2001 punatukkaisuuden ja pisamaisuuden samaan geeniin, MC1R:ään.
Osa pisamista säilyy
Tavalliset pisamat ovat yleisiä lapsilla ja nuorilla. Niiden määrä pienenee iän myötä, ja joskus ne häviävät kokonaan.
Toisentyyppiset ihon läikät ovat sen sijaan pysyviä. Kyse on niin sanotuista maksaläiskistä.
Maksaläiskät ovat usein suurempia ja tummempia kuin tavalliset pisamat. Vaikka ne ovat vaarattomia, ne ovat merkki siitä, että iho on saanut elämän aikana runsaasti auringonvaloa. Siksi maksaläiskiä kannattaa seurata ihosyövän varalta.
