Miksi karvoissa on eroja?

Ihmisen ihosta pilkistää keskimäärin viisi miljoonaa karvaa, joista noin 100?000 kasvaa päänahassa. Karvoja on kaikkialla muualla paitsi kämmenissä ja jalkapohjissa.

Karvat muodostuvat karvatupeiksi kutsutuissa ihon onteloissa, joiden toimintaan vaikuttavat elimistön erilaiset viestiaineet. Ne säätelevät karvojen kasvua, jonka nopeus vaihtelee yksilöllisesti. Karvojen elinkiertoon eli kasvusykliin kuuluvat kasvujakson lisäksi väli- ja lepovaiheet. Kasvujakson pituus ratkaisee, kuinka pitkiksi karvat ehtivät kasvaa, ennen kuin ne irtoavat. Hiuksilla aika voi olla vuosia, kun taas esimerkiksi kulmakarvoilla se on vain joitakin kuukausia.

Eri kehonosien karvatupet reagoivat viestiaineisiin eri tavalla. Siksi kaikista karvoista ei tule samanlaisia. Muun muassa mieshormonit vaikuttavat vähemmän hiuksia kuin vaikkapa partakarvoja tuottaviin karvatuppiin. Naishormonit taas hillitsevät parran mutta edistävät hiusten kasvua vaikuttamalla niiden elinkiertoon.

Hormonit säätelevät karvojen kasvua:

Vaikka eri kehonosien karvoitus koostuu samankaltaisista karvoista, jokainen karvatuppi toimii yksilöllisesti. Kaikenlaisten karvojen elinkiertoon eli kasvusykliin kuuluvat kasvujakson lisäksi väli- ja lepovaiheet. Prosessia ohjaavat eri hormonit.

Kasvujakso: Kasvujakson aikana karva saa lisää pituutta. Hiukset kasvavat yleensä 3–7 vuotta.

Välivaihe: Muutaman viikon mittainen välivaihe alkaa, kun karva lakkaa kasvamasta. Karvatuppi ei enää toimi ja surkastuu. Karvan juuriosa irtoaa karvanystystä.

Lepovaihe: Kun karva on siirtynyt joitakin kuukausia kestävään lepovaiheeseen, karvatupen kasvattama uusi karva työntää sen ihon pintaan. Vanha karva irtoaa.