Tupakoinnin vuoksi kuolee joka vuosi yli kahdeksan miljoonaa ihmistä, ja jopa 90 prosenttia keuhkosyöpätapauksista johtuu tupakasta. On arvioitu, että tupakoijalla on 15–30 kertaa niin suuri riski sairastua keuhkosyöpään kuin tupakoimattomalla.
Tupakansavun syöpää aiheuttavat aineet vahingoittavat keuhkojen soluja ja dna:ta. Askin päivässä polttavien tupakoijien keuhkokudoksissa syntyy mutaatioiksi kutsuttuja perimän muutoksia 150:n vuosivauhtia.
Mutaatiot muuttavat solujen toimintaa ja voivat saada ne jakautumaan villisti. Silloin saattaa kehittyä pahanlaatuinen kasvain. Keuhkojen mutaatiotiheys on suorassa yhteydessä siihen, paljonko tupakansavua hengitetään. Toisin sanoen keuhkosyöpäriski riippuu siitä, montako savuketta polttaa.
Ketjupolttajilla dna-vauriot korjautuvat tehokkaammin
Tuoreen tutkimuksen mukaan mutaatioiden määrä lakkaa lopulta kasvamasta niillä, jotka ovat polttaneet askin päivässä vähintään 23 vuotta. Tämä voi selittää sen, miksi monet pitkään paljon tupakoineet eivät sairastu keuhkosyöpään.
Jatkuvasti tupakansavulle altistuvat keuhkojen solut torjuvat haittoja korjaamalla dna-vaurioita tehokkaammin. Näin mutaationopeus pienenee.
Seuraavaksi yritetään selvittää, miksi osalla dna korjautuu, osalla taas ei. Yksilöllisiä eroja tutkimalla saatetaan löytää keino määrittää jokaisen henkilökohtainen keuhkosyöpäriski.