Kaikkiaan yli 400 miljoonaa ihmistä sairastaa diabetesta – tai oikeammin jotain sen yli 30:stä eri ilmenemismuodosta.
Eniten esiintyy kakkostyypin diabetesta, jonka osuus tapauksista on noin 95 prosenttia. Siitä käytetään myös nimitystä aikuisiän diabetes, sillä tyypin 2 diabetesta aletaan yleensä sairastaa vanhemmalla iällä. Sen riskitekijöitä ovat ylipaino, kohonnut verenpaine ja valtimoiden ahtautuminen.
Kakkostyypin diabeteksessa insuliini ei saa aikaan lihassoluissa, rasvakudoksessa ja maksassa normaalia reaktiota. Siksi ne eivät ota vastaan sokeria niin kuin niiden pitäisi.
Insuliini on haiman tuottama hormoni. Sen tehtävä on avata solut sokerille.
Insuliini tarjoaa soluille polttoainetta
Insuliini on haiman erittämä hormoni, joka leviää elimistössä veren kuljettamana. Insuliini saa solut ottamaan vastaan sokeria.
1. Verensokeri nousee
Aterian jälkeen ruoansulatusjärjestelmä hajottaa ruoan mahassa ja ohutsuolessa. Ravintoaineet, kuten hiilihydraatit, imeytyvät vereen.
2. Insuliinintuotanto käynnistyy
Haima reagoi siihen, että veressä on runsaasti sokeria, alkamalla erittää insuliinia. Veri kuljettaa hormonia.
3. Solut sieppaavat sokeria
Sitoutumalla reseptoreihin insuliini saa solut ottamaan sokeria verestä. Sokeri on soluille sekä polttoainetta että muiden yhdisteiden valmistusainetta.
Kun insuliini ei toimi niin kuin sen pitää, veren sokeripitoisuus suurenee. Kohonnut verensokeri voi vahingoittaa muun muassa verisuonia, munuaisia ja hermostoa.
On myös mahdollista, että tyypin 2 diabetesta sairastavalla syntyy liian vähän insuliinia.
Insuliinin puutoshan aiheuttaa toiseksi yleisimmän diabeteksen muodon, ykköstyypin diabeteksen. Sen taustalla voi olla immuunijärjestelmän hyökkäys insuliinia tuottavia haiman beetasoluja vastaan, mutta tuhoutumisen syystä ei ole varmaa tietoa.