Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Näin ihminen voi kuolla pelkoon

Pelkoon kuoleminen kuulostaa vain sanonnalta, mutta itse asiassa sadat ihmiset ovat kuolleet pelästyttyään perinpohjaisesti. Syynä kuolemaan on tapa, jolla aivot käsittelevät pelkoa.

Shutterstock

Vuonna 1977 lentokone syöksyi taloon, jossa kuusihenkinen yhdysvaltalaisperhe katsoi televisiota. Perhe säilyi hengissä, mutta kaikki lentokoneessa olleet saivat surmansa.

Myös naapuritalossa asunut nainen kuoli – vaikka hänen talonsa ei vaurioitunut turmassa lainkaan. Kuolinsyy: Nainen pelästyi kuoliaaksi.

Naapuritalon naisen kohtalo ei ole yksittäistapaus.

Yhdysvaltalainen aivotutkija Martin Samuels Bostonissa toimivasta Brigham and Women’s Hospital -sairaalasta on löytänyt satoja esimerkkejä ihmisistä,jotka ovat kuolleet pelkoon. Heidän joukossaaan on ollut terveitä nuoria, jotka ovat kuolleet sydämen pysähdykseen huvipuistoissa.

Syynä kuolemiin on se tapa, jolla aivot käsittelevät pelkoa.

Näin pelästyminen vaikuttaa

1) Näkö- ja kuulohavainnot muuttuvat silmissä ja korvissa hermoärsykkeiksi, jotka kulkeutuvat aivolisäkkeeseen.

2) Aivolisäke ohjaa hermoärsykkeet aivojen näkö- ja kuulokeskuksiin. Ne käsittelevät signaaleja ja lähettävät ne sitten edelleen aivojen pelkokeskukseen, mantelitumakkeeseen.

3) Kun mantelitumake havaitsee mahdollisesti vaaraa merkitsevän näkö- tai kuuloaistimuksen, se aktivoi otsalohkon, joka arvioi tilanteen. Jos vaaraa ei ole, otsa­lohko rauhoittaa mantelitumakkeen.

4) Jos tilanne on vaarallinen, mantelitumake hälyttää muun muassa hypotalamuksen, aivorungon ja otsalohkon. Aivot virittävät elimistön pelkotilaan ja valmistavat kehon taisteluun tai pakoon muun muassa jännittämällä lihakset.

Kauhu kulkee oikotietä

1 / 5
12345

Kun tilanne on poikkeuksellisen vaarallinen, aivojen alueiden viestit kulkevat oikopolkuja. Kauhu­elokuvan kohtaukset saavat aikaan samanlaisen reaktion, jolloin vaistot ajavat järjen edelle.

© Lotte Fredslund & Shutterstock

Pelko saa vallan

Jos henkilö kokee jotain äärimmäisen pelottavaa, mantelitumake voi käyttää oikotietä, ohittaa otsalohkon ja virittää elimistön pelkoreaktiot äärimmilleen.

Sympaattisen hermoston kautta aivot lähettävät viestin lisämunuaisiin, jotka erittävät stressihormoneja, adrenaliinia, kortisolia ja noradrenaliinia.

Hormonit kulkeutuvat verenkierron mukana kaikkialle elimistöön, jossa ne vaikuttavat muun muassa niin, että syke nousee, hengitys tihenee, ruuansulatus keskeytyy ja suuri määrä verta virtaa lihaksiin.

Samaan aikaan aineenvaihdunta hajottaa glukoosia ja rasvaa niin, että lihakset kykenevät maksimaaliseen suoritukseen.

Sydän reagoi erittäin herkästi suureen adrenaliinimäärään, ja sydämen lyöntirytmi saattaa häiriintyä.

Silloin sydän ei enää kykene pumppaamaan verta tehokkaasti elimistöön, ja seurauksena voi joskus olla kuolema.

Lue myös:

Verenkierto

Tutkijat: Harmaat hiukset VOIVATKIN saada värinsä takaisin

4 minuuttia
Elimistö

TUNNE ELIMISTÖSI: Punkit parittelevat kasvoillasi

3 minuuttia
Elimistö

Lämmin juoma viilentää kehoa kesäkuumalla

2 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota