Näin ihminen voi kuolla pelkoon

Pelkoon kuoleminen kuulostaa vain sanonnalta, mutta itse asiassa sadat ihmiset ovat kuolleet pelästyttyään perinpohjaisesti. Syynä kuolemaan on tapa, jolla aivot käsittelevät pelkoa.

Pelkoon kuoleminen kuulostaa vain sanonnalta, mutta itse asiassa sadat ihmiset ovat kuolleet pelästyttyään perinpohjaisesti. Syynä kuolemaan on tapa, jolla aivot käsittelevät pelkoa.

Shutterstock

Vuonna 1977 lentokone syöksyi taloon, jossa kuusihenkinen yhdysvaltalaisperhe katsoi televisiota. Perhe säilyi hengissä, mutta kaikki lentokoneessa olleet saivat surmansa.

Myös naapuritalossa asunut nainen kuoli – vaikka hänen talonsa ei vaurioitunut turmassa lainkaan. Kuolinsyy: Nainen pelästyi kuoliaaksi.

Naapuritalon naisen kohtalo ei ole yksittäistapaus.

Yhdysvaltalainen aivotutkija Martin Samuels Bostonissa toimivasta Brigham and Women’s Hospital -sairaalasta on löytänyt satoja esimerkkejä ihmisistä,jotka ovat kuolleet pelkoon. Heidän joukossaaan on ollut terveitä nuoria, jotka ovat kuolleet sydämen pysähdykseen huvipuistoissa.

Syynä kuolemiin on se tapa, jolla aivot käsittelevät pelkoa.

Näin pelästyminen vaikuttaa

1) Näkö- ja kuulohavainnot muuttuvat silmissä ja korvissa hermoärsykkeiksi, jotka kulkeutuvat aivolisäkkeeseen.

2) Aivolisäke ohjaa hermoärsykkeet aivojen näkö- ja kuulokeskuksiin. Ne käsittelevät signaaleja ja lähettävät ne sitten edelleen aivojen pelkokeskukseen, mantelitumakkeeseen.

3) Kun mantelitumake havaitsee mahdollisesti vaaraa merkitsevän näkö- tai kuuloaistimuksen, se aktivoi otsalohkon, joka arvioi tilanteen. Jos vaaraa ei ole, otsa­lohko rauhoittaa mantelitumakkeen.

4) Jos tilanne on vaarallinen, mantelitumake hälyttää muun muassa hypotalamuksen, aivorungon ja otsalohkon. Aivot virittävät elimistön pelkotilaan ja valmistavat kehon taisteluun tai pakoon muun muassa jännittämällä lihakset.

Kauhu kulkee oikotietä

/ 5

Normaali reaktio

Näkö- ja kuulohavainnot muuttuvat silmissä ja korvissa hermoärsykkeiksi, jotka kulkeutuvat aivolisäkkeeseen.

1

Normaali reaktio

Aivolisäke ohjaa hermoärsykkeet aivojen näkö- ja kuulokeskuksiin. Ne käsittelevät signaaleja ja lähettävätne sitten edelleen aivojen pelkokeskukseen, mantelitumakkeeseen (sininen läiskä).

2

Normaali reaktio

Kun mantelitumake havaitsee mahdollisesti vaaraa merkitsevän näkö- tai kuuloaistimuksen, se aktivoi otsalohkon, joka arvioi tilanteen. Jos vaaraa ei ole, otsalohko rauhoittaa mantelitumakkeen.

3

Normaali reaktio

Jos tilanne on vaarallinen, mantelitumake hälyttää muun muassa hypotalamuksen, aivorungon ja otsalohkon. Aivot virittävät elimistön pelkotilaan ja valmistavat kehon taisteluun tai pakoon muun muassa jännittämällä lihakset.

4

Kauhureaktio

Jos kauhuelokuvan kohtaukset ovat kyllin kauheita, aivolisäkkeen viestit kulkevat suoraan mantelitumakkeeseen. Katsoja ei siis ehdi tiedostaa, että hän on nähnyt tai kuullut jotakin. Äärimmäisessä tapauksessa mantelitumakkeesta lähtevät signaalit ohittavat otsalohkon ja saavat kehossa aikaan voimakkaan pelkoreaktion.

5
© Lotte Fredslund & Shutterstock

Pelko saa vallan

Jos henkilö kokee jotain äärimmäisen pelottavaa, mantelitumake voi käyttää oikotietä, ohittaa otsalohkon ja virittää elimistön pelkoreaktiot äärimmilleen.

Sympaattisen hermoston kautta aivot lähettävät viestin lisämunuaisiin, jotka erittävät stressihormoneja, adrenaliinia, kortisolia ja noradrenaliinia.

Hormonit kulkeutuvat verenkierron mukana kaikkialle elimistöön, jossa ne vaikuttavat muun muassa niin, että syke nousee, hengitys tihenee, ruuansulatus keskeytyy ja suuri määrä verta virtaa lihaksiin.

Samaan aikaan aineenvaihdunta hajottaa glukoosia ja rasvaa niin, että lihakset kykenevät maksimaaliseen suoritukseen.

Sydän reagoi erittäin herkästi suureen adrenaliinimäärään, ja sydämen lyöntirytmi saattaa häiriintyä.

Silloin sydän ei enää kykene pumppaamaan verta tehokkaasti elimistöön, ja seurauksena voi joskus olla kuolema.