human oxygen

Ihmisen on vaikea tinkiä hapenkulutuksestaan

Kuinka monen kasvin tuottaman hapen varassa ihminen selviäisi umpinaisessa tilassa, johon ei pääsisi ulkoa ilmaa?

Tarvitaan ainakin 30 puuta

Normaalien elintoimintojen vaatima aineenvaihdunta kuluttaa happea. Jos ihminen joutuisi oleskelemaan kasvihuonetta muistuttavassa ilmatiiviissä tilassa, happea tuottamaan tarvittaisiin ainakin 30 puuta. Ihmisen keskimääräinen hapenkulutus on noin 300 kiloa vuodessa, ja esimerkiksi lauhkean vyöhykkeen metsien vuosittainen hapentuotanto on arvioitu kymmeneksi kiloksi puulta.

Tässä arviossa on otettu huomioon se, että happea kuluu puiden aineenvaihdunnassa. Käytännössä on vaikea pitää jatkuvasti yllä samaa happi- ja hiilidioksidijakaumaa. Kasvien yhteyttämisessä ja hengityksessä on nimittäin suurta vaihtelua. Jos ilman happipitoisuus laskee normaalista 21 prosentista noin 14 prosenttiin, muutos uhkaa ihmisen hyvinvointia.

Jos hapen osuus putoaa noin kymmeneen prosenttiin, tilanne muuttuu hengenvaaralliseksi. Myös hiilidioksidin määrän kasvusta on ihmiselle haittaa. Jos sitä on normaalin 0,04 prosentin sijasta pari prosenttia, olo tukaloituu. Vielä suurempi lisäys johtaa kuolemaan.

Kasvi piti hiiren hengissä

Vielä 200 vuotta sitten ei edes tiedetty, että ilma sisältää happea. Silti oltiin hyvin tietoisia siitä, että ihmiset ja eläimet muuttivat sisäilman hengityksellään tunkkaiseksi ja että kasvit pystyivät vähentämään ilman ummehtuneisuutta. Ennen muinoin tehtiin jopa eläinkokeita sen selvittämiseksi, miten kasvit voivat estää tukahtumista. Esimerkiksi lasipurkkiin suljettu hiiri saatiin pysymään hengissä, kun sen seuraksi pantiin viherkasvi.

Katso videopätkä Biosphere 2 -kokeesta

©

Kahdeksan koehenkilöä sulkeutui ilmatiiviiseen kasvihuoneeseen

Arizonan keinotekoinen ekosysteemi Biosfääri 2 on ollut mittavin yritys jäljitellä elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutusta umpinaisena järjestelmänä. Kahdeksan ihmistä eli kasvien ja eläinten kanssa 12?800 neliömetrin kokoisessa ilmatiiviissä kasvihuoneen kaltaisessa rakennuksessa. Vuosina 1991–1993 tehdyn kokeen aikana sisäilman happiprosentti laski 14,2:een. Happea piti lisätä.

Umpinainen ekosysteemi Biosfääri 2 jakautui erilaisiin osiin. Siellä oli mm. vesistöjä, metsiä, aroja ja peltoja.