Ufødt tvilling scanning

Voiko ihmisessä olla syntymättömän sisaruksen sikiö?

Luin kerran jutun miehestä, joka oli mennyt lääkäriin kovien vatsakipujen takia ja tutkimuksissa hänen elimistöstään löydettiin syntymätön kaksossisarus. Voiko juttu olla totta?

Luin kerran jutun miehestä, joka oli mennyt lääkäriin kovien vatsakipujen takia ja tutkimuksissa hänen elimistöstään löydettiin syntymätön kaksossisarus. Voiko juttu olla totta?

A.N. Gangopadhyay et al./A.N. Gangopadhyay et al.

Kyllä ihmisellä voi olla sisällään syntymätön sisarus eli niin sanottu loiskaksonen. Taustalla on kaksosraskauden sikiövaiheessa tapahtunut ilmiö nimeltä fetus in fetu eli sikiö sikiössä. Se on kuitenkin hyvin harvinainen. Keskimäärin yhdellä elävänä syntyneellä lapsella 500 000:sta on loiskaksonen.

Fetus in fetu -tilanne syntyy, kun hedelmöitynyt munasolu jakaantuu kahdeksi alkioksi. Normaalisti tuloksena olisi samanmunaiset kaksoset. Jostakin syystä joskus toinen alkio kasvaa toisen ympärille ja sulkee sen sisäänsä.

Loiskaksonen syntyy varhaisessa alkiovaiheessa, kun hedelmöitynyt munasolu jakautuu kahdeksi.

Fosterstadie
© Shutterstock & Lotte Fredslund

1. Munasolu jakautuu kaksosiksi

Kun hedelmöitynyt munasolu jakautuu raskauden ensimmäisten 14 päivän aikana, syntyy kaksi alkio, joilla on sama dna. Normaalisti tuloksena on samanmunaiset eli identtiset kaksoset.

Fosterstadie
© Shutterstock & Lotte Fredslund

2. Toinen alkio nielaisee toisen

Jostakin syystä toisinaan munasolujen jakautuminen häiriintyy niin, että syntyneistä kaksosalkioista toinen kasvaa toisen ympärille ja sulkee sen sisäänsä.

Foster
© Shutterstock & Lotte Fredslund

3. Piiloalkiosta tulee loiskaksonen

Nielaistu alkio alkaa elää loisena sisaruksensa sisällä ja saa ravintoa tämän verenkierrosta. Yleensä loissisaruksen kehitys lakkaa kolmen ensimmäisen raskauskuukauden aikana.

Toisen alkion sisään jääneestä alkiosta tulee ikään kuin loinen, joka saa ravintoa isäntäalkion verestä. Tavallisesti loisalkio kuolee kolmen ensimmäisen raskauskuukauden aikana.

Tavallisimmin loiskaksonen sijaitsee vatsaontelossa vatsakalvon alla, mutta loiskaksosia on löydetty myös esimerkiksi aivoista ja rintalastasta.

Kasvain onkin loiskaksonen

Yhdessä tapauksessa kymmenestä loiskaksonen havaitaan ennen kuin lapsi täyttää puolitoista vuotta. Usein se näyttää röntgenkuvassa kasvaimelta. Joskus loiskasvain havaitaan jo raskauden aikana ultraäänikuvassa.

Ufødt tvillingefoster

Loiskaksonen sijaitsee useimmiten vatsaontelossa. Siinä voi olla raajojen alkuja (1) ja sisäelimiä (2) mutta ei koskaan aivoja.

© A.N. Gangopadhyay et al./A.N. Gangopadhyay et al.

Loiskaksosen koko vaihtelee. Se voi painaa vain muutaman gramman tai jopa kaksi kiloa. Pituus on yleensä 3-25 senttiä. Loiskaksosella voi olla luita, ihoa, sisäelimiä ja raajojen alkuja mutta ei aivoja.