Donald Trump löi koko maailman ällikällä, kun hän virallisessa lehdistötilaisuudessa esitti ajatuksen, että koronapotilaisiin ruiskutettaisiin desinfiointiaineita virusta torjumaan.
Monet lääkärit kiiruhtivat varoittamaan, että ehdotusta ei missään tapauksessa pidä noudattaa. Myöhemmin Trump selitti, että esitys oli tarkoitettu sarkastiseksi vitsiksi toimittajille.
Jos jäit miettimään, mitä desinfiointiaineiden suoneen ruiskuttamisesta seuraisi, tässä tutkijoiden vastaus. Varmuuden vuoksi heti kärkeen muistutus: puhdistuskemikaalien ruiskuttaminen suoneen on hengenvaarallista.
Elimistön hapen saanti loppuu
Ymmärrettävistä syistä laajamittaisia ihmiskokeita desinfiointiaineiden, kuten isopropyylialkoholin tai valkaisuaineiden, kehon sisäisestä käytöstä ei ole tehty. Yksittäistapausten pohjalta tiedetään kuitenkin, että natriumhypokloriittia sisältävä valkaisuaine aiheuttaa verenkiertoon joutuessaan ainakin munuaisvaurioita ja veritulppia.
Vaurioita syntyy muun muassa siksi, että valkaisuaine tuhoaa punaisia verisoluja, joiden tehtävänä on kuljettaa hemoglobiinin avulla happea keuhkoista elimistön muihin kudoksiin.
Hemoglobiini syöttää soluille happea
Veren mukana sisäänhengitysilman happi pääsee keuhkoista soluihin. Paluumatkalla veri taas siirtää poistettavaa hiilidioksidia. Kuljetustehtäviä hoitavat rautapitoista proteiinia, hemoglobiinia, sisältävät punasolut. Sen osuus punasolujen kuivapainosta on 97 prosenttia.
Hemoglobiini esiintyy suurina molekyyleinä. Ne koostuvat neljästä proteiiniketjusta, joista jokaiseen kuuluu yksi rauta-atomi. Rauta-atomit vetävät puoleensa sisäänhengitysilman happea, kun veri kiertää pienessä verenkierrossa eli keuhkoverenkierrossa.
Hemoglobiini sitoo happea hyvin hanakasti. Kun happimolekyyli on sitoutunut ensimmäiseen rauta-atomiin, proteiini muuttaa muotoaan niin, että muut rauta-atomit pääsevät paremmin esille ja pystyvät näin kaappaamaan lisää happea.
Punasolut myös luovuttavat happea tehokkaasti kudosten käyttöön. Kun ensimmäinen happimolekyyli on irronnut, proteiini muuttaa taas muotoaan, jotta muiden happimolekyylien olisi helpompi vapautua.
Muutoksen aikana happi korvautuu hiilidioksidilla, jota soluhengitykseksi kutsutussa solujen energiantuotantoprosessissa on syntynyt. Veri vie hiilidioksidin keuhkoihin. Sieltä se poistuu uloshengitysilmassa.
Kun punaiset verisolut tuhoutuvat, sisäelimet jäävät vaille happea, mistä ennen pitkää seuraa kuolema. Kemikaalit voivat myös aiheuttaa verisuonten seinämiin tulehduksia, joista on seurauksena suonien ahtautumia ja kovia kipuja.
Desinfiointiaine on tehty tuhoamaan soluja
Suoneen ei kannata ruiskuttaa myöskään isopropyylialkoholia, joka on yleisimpiä desinfiointiaineita. Se tekisi pahaa jälkeä verisuonten seinämissä, tuhoaisi punasoluja ja aiheuttaisi todennäköisesti veritulppia.
Myös isopropyylialkoholin suonensisäisestä käytöstä tunnetaan onneksi vain vähän esimerkkejä. Sen juomisen tiedetään aiheuttavan tajuttomuutta, verenvuotoa ruoansulatuselimistä, haavoja ruokatorveen ja verenpaineen laskua. Monet ovat myös saaneet vakavia hengitysvaikeuksia.
Käsidesi repii viruksen suojan
Käsien desinfiointiin tarkoitetuissa käsihuuhteissa on vähintään 60 prosenttia alkoholia. Alkoholi tuhoaa viruksien ja bakteerien solukalvot hyvin tehokkaasti.
Isopropyylialkoholi on myrkyllistä alkoholia, kuten metanoli ja pakkasnesteissä käytettävä etyleeniglykoli.
Niille kaikille on yhteistä se, että ne hajoavat elimistössä aineiksi, jotka muuttavat elimistön normaalia pH-arvoa, mikä voi olla hengenvaarallista. Tanskan myrkytyskeskuksen ylilääkäri Niels Ebbehøj varoittaa kaikista desinfiointiaineista:
"Oli kyse mistä desinfiointiaineesta hyvänsä, se ei kuulu kehon sisälle. Ne ovat aineita, jotka on tehty tuhoamaan soluja."
Desinfiointiaineiden ruiskuttaminen suoneen ei myöskään auttaisi viruksia vastaan. Vaikka desinfiointiaine kohtaisi koronaviruksen elimistössä, se ei voisi estää virusta tartuttamasta soluja eikä voisi tuhota sitä. Viruksen tuhoamiseen tarvitaan 70-prosenttista alkoholia. Jo 7 promillen alkoholipitoisuus veressä johtaa kuolemaan.
“Alkoholi tuhoaisi ihmisen omat solut paljon ennen kuin viruksen. Ihmisen solut ovat monimutkaisempia kuin virus ja siksi myös herkempiä myrkyille”, Niels Ebbehøj toteaa.
