Niiden sanotaan olevan sielusi peili ja paljastavan sisäiset tunteesi.
Ja sen lisäksi ne ovat paljon muuta. Silmät kuuluvat ihmisen elimistön ahkerimmin töitä paiskiviin elimiin, ja ne varaavat kaikkiaan 65 prosenttia aivokapasiteetistasi.
Tutustumme lähemmin kasvojesi yläosassa sijaitsevaan kiehtovaan kaksikkoon, joka huolehtii siitä, että voit aistia ympärilläsi olevaa maailmaa.
1. Räpyttelet silmiäsi 14 000 kertaa vuorokaudessa
Silmien räpäyttely on tärkeää, jotta sarveiskalvo ei kuivu.
Jos olet aikuinen, räpyttelet silmiäsi keskimäärin 15 kertaa minuutissa, jotta sarveiskalvot eivät kuivuisi.
Yhdessä vuorokaudessa siitä kertyy yli 14 000 räpäystä.
2. Niissä on kaksi miljoonaa osaa
Silmä on erittäin monimutkainen elin. Aivot käyttävät niiden toiminnan vuoksi enemmän energiaa kuin minkään muun elimistön muun osan vuoksi.
Se johtuu muun muassa siitä, että kumpikin silmä koostuu kaikkiaan kahdesta miljoonasta osasesta, joita ovat muun muassa silmäluomet ja kyynelkalvo.
3. Näet maailman päälaellaan
Totta se on. Näet kaikein nurinperin.
Kun valo osuu silmääsi, alaspäin suuntautuvat säteet heijastuvat ylöspäin verkkokalvolle ja päin vastoin.
Katseesi kohde on siksi väärinpäin.
Aivot osaavat kuitenkin analysoida silmien lähettämiä viestejä niin, että ne kääntävät kuvan oikeinpäin, ennen kuin itse ehdit havaita sitä.
4. Sinisilmäiset ovat yhtä suurta perhettä
Sinisilmäisillä ihmisillä on ehkä muutakin yhteistä kuin vain silmien väri.
Onko sinulla siniset silmät? Jos vastaus on kyllä, kuulut tietämättäsi suureen perheeseen.
Vuonna 2008 Kööpenhaminan yliopistossa tehdyssä tutkimuksessahavaittiin, että 6 000–10 000 vuotta sitten syntynyt yksi ainoa mutaatio on syynä siihen, että nykyisin kaikkialla maailmassa elää paljon sinisilmäisiä ihmisiä.
Kaikki sinisilmäiset ovat siis samojen vanhempien jälkeläisiä. Aika hurja sukukokous, eikö totta?
5. Ne voivat vaihtaa väriä
Joillakin vauvoilla on syntyessään tietynväriset silmät. Väri voi säilyä tai muuttua toiseksi.
Geenit määräävät silmiemme värin, mutta se ei tarkoita sitä, että silmät eivät voisi muuttua vuosien kuluessa.
Joillakin lapsilla on syntyessään siniset silmät. Väri voi säilyä lapsen kasvaessa tai muuttua vihreäksi tai ruskeaksi.
Silmän värikalvon eli iiriksen värin aiheuttaa melaniiniksi kutsuttu pigmentti. Melaniinia tuottavat värikalvon sidekudosverkon niin sanotut stroomasolut.
Kun lapset ovat pieniä, melaniinia syntyy vain vähän, ja siksi silmien väri voi muuttua myöhemmin elämässä.
6. Ne voivat olla erivärisiä
Muusikko David Bowien toinen silmä oli ruskea, toinen sininen. On harvinaista, että henkilöllä on eriväriset silmät.
Silmien erivärisyys johtuu siitä, että melaniini ei ole jakautunut tasaisesti koko iiriksen eli värikalvon alueelle.
Ilmiön nimi on heterokromia. Sen taustalla voi olla geeniperimä, mutta silmän pigmenttiin voi vaikuttaa myös esimerkiksi värikalvon tulehdus.
7. Ne paljastavat riskisi sairastua alkoholismiin
Jos olet sinisilmäinen, saattaa olla hyvä idea välttää drinkkejä, shotteja ja punaviiniä.
Huomiota herättäneessä Vermontin yliopiston tutkimuksessa analysoitiin 1 263:n yhdysvaltalaisen tietoja ja havaittiin, että sinisilmäisillä oli ruskeasilmäisiä suurempi riski sairastua alkoholismiin.
Silmien väriin ja alkoholismialttiuteen liittyvät geenit ovat kromosomissa samassa kohtaa, mutta niiden tarkempi yhteys on vielä selvittämättä.