Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

10 luuloa kesästä

Kesä on vihdoin taas täällä. Valoisina öinä riittää vähempi uni ja ihminen on muutenkin kesällä virkeämpi kuin muina vuodenaikoina, vai kuinka? Tieteen Kuvalehti käy läpi kesään liittyviä uskomuksia meiltä ja muualta.

Ritzau Scanpix

Luulo 1: Meduusat

Luulo: ”Virtsa lievittää meduusan polttaman ihon kirvelyä”

Lomamatkalla voi uintiretki saada kirvelevän lopun, jos sattuu törmäämään meduusaan. Ison meduusan pyyntilonkerot voivat olla metrien pituisia ja niiden polttiaissolut voivat ärsyttää ihoa pahasti ja aiheuttaa jopa lihaskouristuksia. Jostain on syntynyt uskomus, että virtsa lievittää meduusan polttaman ihon kirvelyä. Se ei pidä paikkaansa.

© SPL

Meduusan lonkeroissa on tuhansia polttiaissoluja. Solun sisällä on kapselimainen poltinrakko. Se sinkauttaa ulos väkäsillä varustetun siiman, joka lävistää ihon. Siimasta vapautuu lamauttavaa tai polttavaa myrkkyä. Myrkkyä voi vapautua pitkään itse pistoksen jälkeenkin.

Myrkyn vaikutus perustuu niin sanottuun hemolyysiin eli kykyyn hajottaa uhrin punaisia verisoluja. Vuonna 2017 Havaijin yliopiston ja irlantilaisen Galwayn yliopiston tutkijat selvittivät, miten huuhtelu merivedellä, etikalla ja virtsalla vaikuttaa meduusan myrkyn hemolyysikykyyn.

Toimi näin

  • Huuhdo pistoskohtaa etikalla, jotta polttiaissolujen siimat irtoavat ja niiden myrkyn punasoluja tuhoava vaikutus vähenee.

  • Pane pistoskohdan päälle noin 45-asteinen lämminvesipullo tai vastaava noin 40 minuutiksi. Tutkimusten mukaan lämpö heikentää meduusan myrkyn vaikutusta.

Virtsa oli pahin vaihtoehto: se kolminkertaisti myrkyn vaikutuksen. Merivedellä huuhtominenkin kasvatti myrkyn vaikutuksen puolitoistakertaiseksi. Sen sijaan etikka vähensi selvästi meduusan tehoa.

LUULO VIRTSASTA JA MEDUUSOISTA: TARUA

Älä tee näin

  • Älä pissi pistoskohtaan. Virtsa pahentaa myrkyn vaikutusta.

  • Älä raavi pistoskohtaa. Se kiihdyttää polttiaissoluja vapauttamaan lisää myrkkyä.

  • Älä yritä kaapia polttiaissoluja pois. Se vain kiihdyttää niitä.

  • Älä jäähdytä pistoskohtaa. Se kiihdyttää verenkiertoa ja myrkyn leviämistä.

Luulo 2: Mieliala

Luulo: ”Aurinko kohottaa mielialaa”

Elämä tuntuu valoisalta silloin, kun aurinko paistaa. Valo vaikuttaa nimittäin myös aivoihin ja sitä kautta mielialaamme. Pääasialliset vaikuttavat aineet ovat serotoniini ja melatoniini, mutta myös D-vitamiini kohentaa mielialaa. Niiden kaikkien eritys kiihtyy, kun päivät pitenevät.

Tutkijoilla ei ole aukotonta selitystä siihen, miten D-vitamiini vaikuttaa mielialaan. Vuonna 2010 Georgian valtionyliopistossa Yhdysvalloissa tehty tutkimus osoitti, että tavallista alhaisempi D-vitamiinitaso oli yhteydessä riskiin sairastua masennukseen.

Toisessa yhdysvaltalaistutkimuksessa, joka tehtiin Union Memorial -sairaalassa Baltimoressa, havaittiin, että vuodenaikaismasennuksesta kärsivien oireet lievittyvät kesällä, kun auringonvalo saa elimistön tuottamaan lisää D-vitamiinia.

© Shutterstock

Usein kaamosmasennuksesta kärsiviä hoidetaankin kirkasvalolampulla. Sen valo muistuttaa auringonsäteilyä ja kiihdyttää D-vitamiinin eritystä.

LUULO KESÄILOSTA: TOTTA

Luulo 3: Hyttyset

© Shutterstock

Luulo: ”Jotkut ihmiset ovat hyttysmagneetteja”

Hyttysparvi voi tehdä kesäisestä illanvietosta terassilla tuskaa. Jos sinusta tuntuu, että hyttyset käyvät huomattavasti hanakammin sinun kuin vieruskumppanisi kimppuun, saatat olla oikeassa.

Hyttyset eivät nimittäin suinkaan valitse uhriaan sattumanvaraisesti.

Ratkaiseva tekijä, joka saa verenimijät lentämään juuri sinun suuntaasi, voi olla ruumiinlämpö, ominaistuoksu, uloshengitysilma tai veriryhmä. Tutkimusten mukaan noin viidesosalla ihmisistä on jokin ominaisuus, joka tekee heistä hyttysille keskivertoväestöä mieluisamman saaliin.

Isokokoiset ovat suosikkeja

  • Hyttynen näkee parhaiten myöhään iltapäivällä, jolloin valo ei ole kovin kirkasta. Silloin se huomaa parhaiten tummat värit, kuten mustan, tummansinisen ja punaisen.

  • Uloshengitysilman hiilidioksidi houkuttelee hyttysiä. Ihmisillä, joilla on nopea aineenvaihdunta, hiilidioksidia vapautuu enemmän kuin muilla.

  • Ruumiinlämpö on tärkeä kriteeri. Mitä enemmän keho säteilee lämpöä, sitä houkuttelevampi se on hyttysille.

  • Isokokoiset ihmiset ovat muita alttiimpia hyttysille, sillä heissä on muita enemmän soluja ja siksi he tuottavat enemmän hiilidioksidia ja lämpöä.

  • Hyttysiä houkuttelee asetoni, jota on uloshengitysilmassa etenkin diabeetikoilla, paastoavilla ja niillä, jotka syövät vähähiilihydraattista ruokaa.

  • Raskaana olevat saavat kaksi kertaa niin paljon hyttysenpistoja kuin muut naiset. Se voi johtua kehon koosta, mutta raskausaikana keho myös erittää normaalia enemmän lämpöä ja tuoksuaineita.

  • Veriryhmälläkin on väliä. Tutkimusten mukaan henkilöt, joiden veriryhmä on O, saavat lähes kaksi kertaa niin paljon hyttysenpistoja kuin ne, joiden veriryhmä on A.

  • Hyttysiä vetää puoleensa myös maitohappo, jota muodostuu lihaksissa fyysisen rasituksen aikana.

Hyttyset ovat myös päteviä paikantamaan herkullisimmat saaliinsa. Niillä on satoja erilaisia sensorisoluja. Solut aistivat erilaisia aineita, joiden perusteella hyttyset valitsevat uhrinsa. Ne pystyvät havaitsemaan esimerkiksi hajuaineita, kuten ihmisen hengitysilman sisältämää asetonia ja hiilidioksidia, jopa viidenkymmenen metrin etäisyydeltä.

LUULO HYTTYSMAGNEETEISTA: TOTTA

Luulo 4: Uni

© Shutterstock

LUULO: ”Kesällä nukuttaa vähemmän”

Ihmisen vuorokausirytmi seuraa aurinkoa: mitä enemmän ihminen saa auringonvaloa, sitä vähemmän hän tarvitsee unta. Taustalla on melatoniinihormoni, jota erittyy aivoissa ja silmien verkkokalvolla, kun valon määrä vähenee ja elimistö valmistautuu nukkumaan.

Vuonna 2012 Tromssan yliopiston tutkimus osoitti, että norjalaiset nukkuvat talvisin 20 minuuttia enemmän vuorokaudessa kuin kesällä. Sen sijaan ghanalaisilla koehenkilöillä vastaavaa eroa ei ollut. Ghanassa päivän pituus ei juuri vaihtele eri vuodenaikoina.

LUULO UNESTA: TOTTA

Luulo 5: Sairaudet

LUULO 5: ”Kesällä sairastetaan vähemmän”

Vaikka siitepöly saa monen allergikon nenän vuotamaan keväällä ja kesällä, keskimäärin talvikuukausina sairastetaan enemmän kuin kesällä. Flunssa ja influenssa leviävät helpommin kylmänä ja kuivana aikana kuin kesän lämmössä ja kosteudessa.

Kylmä ei vain pidennä influenssavirusten elinikää, vaan se myös helpottaa niiden leviämistä ihmisestä toiseen. Talvella nimittäin ihmiset viettävät tavallista enemmän aikaa sisätiloissa, jolloin he hengittävät samaa ilmaa ja koskettelevat samoja pintoja.

Toinen tartunnalle altistava tekijä on se, että kun suun ja nenän limakalvot viilenevät, verenkierto niissä vähenee ja niissä on tavallista vähemmän valkosoluja tuhoamassa ulkoa tulevia viruksia. Talvi näkyy myös geeneissä: silloin geenit, jotka reagoivat taudinaiheuttajiin tulehduksella, ovat aktiivisempia kuin kesällä.

LUULO SAIRAUKSISTA: TOTTA

Luulo 6: Aurinkovoiteet

© Shutterstock

LUULO 6: ”Aurinkovoiteet ovat yhtä haitallisia kuin Aurinko”

Joka vuosi maailmassa 2–3 miljoonaa ihmistä sairastuu ihosyöpään. Aggressiivisin ihosyöpätyyppi on melanooma. Yhdeksän 10:stä melanoomatapauksesta johtuu liiallisesta altistumiselta auringonvalon ultraviolettisäteilylle.

Ultraviolettisäteet läpäisevät ihokerrokset ja aiheuttavat haitallisia muutoksia ihosolujen dna:han. Yleensä elimistö pystyy korjaamaan dna:n virheet, mutta jos näin ei käy, muutoksesta voi kehittyä syöpäsoluja.

Aurinkovoiteen ainesosat heijastavat pois tai imevät itseensä ultraviolettisäteitä, ennen kuin ne ehtivät vahingoittaa soluja.

Aurinkovoide heijastaa tai imee

Aurinkovoide suojaa ultraviolettisäteiltä kahdella hyvin erilaisella tavalla.

Aurinkovoide vähentää ihon palamisen ja ihosyövän riskiä, mutta se voi aiheuttaa muita ongelmia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että useimpien aurinkovoiteiden sisältämä oksibentsoni voi saada aikaan häiriöitä hormonitasapainossa.

Vuonna 2013 tehdyssä rottakokeessa havaittiin, että yli 1 500 milligramman päiväannos painokiloa kohti kiihdytti huomattavasti naissukuhormoni estrogeenin eritystä, mikä voi lisätä syöpään sairastumisen riskiä. Rottakokeessa käytetty oksibentsoniannos on kuitenkin äärimmäisen suuri. Sen saadakseen ihmisen tulisi käyttää aurinkovoidetta 277 vuotta.

Joillekin aurinkovoiteet voivat aiheuttaa allergisia reaktioita. Tosin tutkimuksen mukaan 24 000 koehenkilöstä vain prosentti eli 240 oli allergisia aurinkovoiteille. Heistäkin 70 prosenttia sai allergiaoireet juuri oksibentsonista.

LUULO AURINKOVOITEISTA: TARUA

Luulo 7: Synnytykset

Luulo: ”Lapsia syntyy enemmän kesällä”

Pitää paikkansa, mutta ei Suomessa. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa yli 35 prosenttia kaikista lapsista syntyy touko–elokuussa ja vähiten lapsia tulee maailmaan joulukuussa. Suomessa taas kiireisin aika synnytysosastoilla on huhtikuussa.

Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna näyttää siltä, että mitä kauemmas päiväntasaajalta mennään, sitä useammin synnytykset ajoittuvat alkuvuoteen. Sen sijaan päiväntasaajan lähistöllä eniten lapsia syntyy syksyllä. Jamaikassa vilkkain synnytyskuukausi on marraskuu.

LUULO SYNNYTYKSISTÄ: TOTTA

Norjalaiset syntyvät kesällä

Shutterstock

Keväällä synnytysten määrä alkaa nousta.

Shutterstock

Skandinaavien vilkkain synnytyskausi on kesällä.

Shutterstock/Oliver Larsen

Vähiten lapsia syntyy joulukuussa.

Shutterstock/Oliver Larsen

Luulo 8: Kuumat juomat

Luulo: ”Kesällä pitää karttaa kuumia juomia”

Vaikka helteellä kylmä juoma maistuu, elimistön kannalta parempi valinta olisi vaikkapa kuuma tee. Tähän lopputulokseen päädyttiin Ottawan yliopiston tutkimuksessa 2016. Kanadalaistutkimuksessa kävi ilmi, että kun lämmin juoma nostaa ruumiinlämpöä, aivojen hypotalamus, joka säätelee muun muassa elimistön lämpötaloutta, panee verisuonet ja hikirauhaset laajenemaan.

Tällöin lämpö pääsee haihtumaan elimistöstä entistä tehokkaammin. Hikoilu pystyy kuitenkin viilentämään elimistöä vain, jos ilmankosteus ei ole liian suuri. Liian suuri kosteus estää hikeä haihtumasta iholta ilmaan.

LUULO KUUMISTA JUOMISTA: TARUA

Luulo 9: Mehiläisenpistot

Luulo: ”Mehiläisenpistosta pitää imeä myrkky pois”

© Shutterstock

Jotkut ovat vakuuttuneita siitä, että jos mehiläinen tai ampiainen pääsee pistämään, pistoskohdasta pitää imeä myrkky pois. Yksikään tutkimus ei tue tätä käsitystä. Pistoskohdan imeminen ei lievitä kipua eikä estä paukaman syntyä.

Pahimmassa tapauksessa pistoskohta tulehtuu syljen bakteereista. Sen sijaan on tärkeää saada mehiläisen pistin pois ihosta, koska siitä vapautuu edelleen myrkkyä. Ampiaisen pistin ei jää kiinni uhriin, joten sen pistoksesta saatava myrkkymäärä on pienempi. Tosin ampiainen voi pistää uhriaan monta kertaa.

LUULO PISTOISTA: TARUA

Luulo 10: Hiustenkasvu

LUULO: ”Hiukset kasvavat nopeammin kesällä”

© Shutterstock

Yleisen käsityksen mukaan kesä antaa vauhtia hiustenkasvulle. Uskomuksessa on vinha perä. Lämpö ja auringonvalo luovat hiuksille suotuisat kasvuolosuhteet, ja tukka todella kasvaa kesällä hieman ripeämmin kuin kylminä ja harmaina talvipäivinä.

Kiinalaiset tutkijat mittasivat vuonna 2014, että kesällä ihmisen hiukset kasvavat keskimäärin 0,4 millimetriä vuorokaudessa. Talvella kasvunopeus oli 0,375 millimetriä päivässä. Yksi selitys kesäiseen kasvupyrähdykseen voi olla karvatuppien määrä. Maaliskuussa noin 90 päänahan karvatupista on aktiivisia.

Syksyä kohti mentäessä osuus pienenee. Muiden karvapeitteisten eläinten tavoin ihmisen karva harvenee, kun sää lämpenee. Hiustenlähtö on huipussaan elo–syyskuussa, jolloin ihmisen päästä irtoaa keskimäärin 60 hiusta päivässä. Se on yli kaksi kertaa niin paljon kuin talvella.

Kiihtynyt verenkierto ja kilpailun puute antavat karvoille vauhtia

Hiusten keratiinin tuotanto kiihtyy kesällä, kun on lämmintä ja valoisaa ja ravinteita on jakamassa vähemmän hiuksia kuin talvella.

Kun hiukset kesällä harvenevat, jäljelle jääville karvoille on tarjolla enemmän ravintoa, kuten sokereita, kivennäisaineita ja aminohappoja, mikä saa ne kasvamaan nopeammin. Kesä ei kiihdytä karvankasvua vain päänahassa. Yhden tutkimuksen mukaan parrankasvu voi olla kesällä jopa 60 prosenttia nopeampaa kuin talvella.

LUULO HIUSTENKASVUSTA: TOTTA

Lue myös:

Elimistö

Kasvavatko nenä ja korvat koko elämän?

2 minuuttia
Elimistö

Uusi havainto: Unen puute vahingoittaa etenkin yhtä elintä

3 minuuttia
Elimistö

Tämän vuoksi hiuksesi kasvavat kesällä nopeammin

2 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota