Lento Maasta Marsiin kestää nykyisin käytettävissä olevalla tekniikalla puolisen vuotta.
Ennen kuin ihmisiä voidaan lähettää pitkille avaruuslennoille pitää kuitenkin selvittää, miten oleskelu avaruudessa vaikuttaa elimistöön.
Yhdysvaltalaiskaksosten ansiosta tiedetään, että se vaikuttaa geeneihin hyvinkin nopeasti.
Nasan astronautti Scott Kelly lähti maaliskuussa 2015 Kansainväliselle avaruusasemalle ISS:lle 340 päiväksi.
Hänen identtinen kaksosveljensä Mark jäi Maan pinnalle. Molemmat tutkittiin ennen Scottin lähtöä ja hänen paluunsa jälkeen.
Tavoitteena oli selvittää, muuttuiko kaksosten elimistö eri tahtiin Maassa ja avaruudessa. Ensimmäisten tutkimustulosten mukaan Scott Kellyn dna:ssa alkoi tapahtua muutoksia hyvin pian avaruusasemalle saapumisen jälkeen.
200 000 Niin monen rna-molekyylin ero on Scott ja Mark Kellyn verisolujen dna:ssa. Nyt selvitetään, johtuuko eroavaisuus Scottin käynnistä avaruudessa.
Niin sanottujen dna:n metylaatiomuutosten määrä kasvoi avaruudessa huimasti. Metylaatio tarkoittaa metyyliryhmän sitoutumista dna:n sytosiiniemäkseen.
Se on normaali ilmiö, joka aktivoi ja passivoi geenejä ja vaikuttaa solujen toimintaan, mutta se voi vääristyessään johtaa terveysongelmiin.
340 päivässä Scottin geeneihin syntyi tuhansia pikku muutoksia, joita ei ollut hänen kaksosveljellään.
Muutoksia syntyi vielä jonkin aikaa Maahan paluun jälkeenkin, mutta pian tilanne normalisoitui. Kaksostutkimuksella etsitään tietoa ympäristötekijöiden vaikutuksesta geeneihin.
Samalla etsitään keinoja ehkäistä mahdollisia avaruudessa oleskelun terveyshaittoja.
LÄHDE LÖYTÖRETKELLE UNIVERSUMIIN tilaamalla Tieteen Kuvalehti
