Shutterstock
Silmä

Asiantuntijat: Aurinkolasien UV-suojaa markkinoidaan väärin

Aurinkolasit ilmestyvät katukuvaan heti, kun kaamos vähänkin hellittää. Niitä markkinoidaan muun muassa suojana UV-säteilyä vastaan. Todellisuudessa silmiä pitäisi suojella ihan muilla tavoin.

Näköaisti on ihmisen tärkeimpiä apuvälineitä ympäristön havainnoissa. Silmien kautta vyöryy aivoihin valtava määrä tietoa koko ajan. Siksi useimmat haluavat luonnollisesti myös pitää hyvää huolta näköelimistään.

Miten silmiä sitten pitäisi hoitaa? Tässä saat vastauksen kahdelta silmätautien professorilta. Samalla tulee oikaistuksi yksi yleinen silmien hyvinvointiin liittyvä väärinkäsitys.

Henrik Vorum on tanskalaisen Ålborgin yliopistosairaalan silmäosaston ylilääkäri ja Ålborgin yliopiston professori, joka on erikoistunut silmäsairauksiin.

Vorumilla on useiden vuosikymmenien kokemus silmien ja niiden sairauksien tutkimuksesta ja hoidosta. Millä siis on merkitystä silmien terveyden kannalta ja millä ei?

Vorumin mukaan yksi yleinen väärinkäsitys on se, että aurinkolaseilla olisi ratkaiseva merkitys sille, paljonko silmät altistuvat ultraviolettisäteilylle ja sitä kautta esimerkiksi harmaakaihille tai silmäsyöville.

Näin autat silmiäsi voimaan hyvin

Tutkija: ”Aurinkolasien merkitys häviävän pieni”

Harmaakaihi tai vain kaihi tarkoittaa tilaa, jossa silmän linssi eli mykiö on samentunut ja läpäisee valoa huonosti. Siitä seuraa näöntarkkuuden ja hämäränäön heikentymistä.

On esitetty, että yksi syy kaihin syntyyn on altistuminen ultraviolettisäteilylle. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaihia voisi ehkäistä käyttämällä aurinkolaseja, Henrik Vorum kertoo.

”Monissa tutkimuksissa eri puolilla maailmaa on todettu, että aurinkolasien käytön merkitys on häviävän pieni. Itse asiassa silmän verkkokalvo pysäyttää UV-säteet niin, että ne eivät edes pääse mykiöön asti. Laseilla ei siis ole oikeastaan mitään merkitystä, jos asiaa kysytään muilta kuin aurinkolasien myyjiltä.”

Sairaudet vääristävät näköä

Monet silmätaudit voivat johtaa jopa sokeutumiseen. Esimerkiksi mykiön samentuminen hämärtää näköä ja verkkokalvon valtimotukos aiheuttaa äkillisen näön menetyksen.

© GARO/PHANIE/SPL & Mark Airs

Taittovika tekee kuvasta epätarkan

Liki-, kauko- ja hajataittoisuus ovat taittovikoja, joiden takia verkkokalvolle syntyy epätarkka kuva. Valonsäteet eivät leikkaa verkkokalvolla esim. silmän väärän pituuden takia.

© GARO/PHANIE/SPL & Mark Airs

Diabetespotilas näkee tummia täpliä

Noin joka kolmas diabeetikko kärsii retinopatiasta, jolle ovat ominaisia silmänpohjan hiussuonivauriot. Vuoto turvottaa verkkokalvoa ja tekee näkökentästä usein repaleisen.

Ylipaine aiheuttaa putkinäön

Glaukoomassa silmän normaali nestekierto häiriintyy, silmänpaine alkaa nousta, näköhermo vaurioitua ja näkökenttä supistua. Joskus paine pysyy kuitenkin normaalin rajoissa.

© GARO/PHANIE/SPL & Mark Airs

Samea linssi hämärtää näköä

Kun mykiön luonnolliset proteiinit hajoavat ja paakkuuntuvat, linssi samenee. Kaihiksi kutsuttu sairaus voi muuttaa väri- ja hämäränäköä ja pahimmillaan sokeuttaa silmän.

© GARO/PHANIE/SPL & Mark Airs

Rappeutuminen tuhoaa tarkan näön alueen

Keltatäpläksi kutsutun verkkokalvon osan keskikuopassa oleva tappisolutihentymä vastaa tarkasta näöstä. Silmänpohjan ikärappeumassa keskeinen näköalue vahingoittuu.

© GARO/PHANIE/SPL & Mark Airs

Aivohalvaus hävittää puolet näkökentästä

Aivoverenkiertohäiriö, kuten infarkti tai verenvuoto, voi vahingoittaa näköaluetta. Solutuhoista johtuva näköhäiriö saattaa ilmetä näkökentän toisen puolen puuttumisena.

Samaa kertoo toinen asiantuntija, tanskalaisen Århusin yliopistosairaalan silmätautien professori Toke Bek, joka on tutkinut muun muassa verkkokalvon ja näköhermon sairauksia. Hänen mukaansa silmän rakenne itsessään suojaa sitä auringonvalon ultraviolettisäteilyltä.

”Silmä on rakentunut niin, että se säätelee itse itseään. Jos valoa on liikaa, silmä sulkeutuu refleksinomaisesti. Sen tietää jokainen kokemuksesta. Jos aurinko paistaa silmiin, ihminen katsoo pois tai sulkee silmänsä.”

Vaikka aurinkolaseista ei ole hyötyä silmän UV-säteilysuojana, se ei tarkoita sitä, että ne olisivat turha kapistus. Ne auttavat eliminoimaan ”yksilöllisen haittavaikutuksen”, kuten Bek asiaa kuvailee.

”Jos kulkee auringossa ilman aurinkolaseja, joutuu siristelemään silmiään. Siitä tietysti seuraa kasvoihin jännitystila, josta pääsee eroon (aurinkolaseja käyttämällä).”

Toinen väärinkäsitys on se, että silmän melanooma eli syöpä johtuisi ultraviolettisäteistä. UV-säteillä ei kuitenkaan ole yhteyttä tähän harvinaiseen syöpämuotoon.

Sen sijaan UV-säteet todistettavasti aiheuttavat ihosolujen melanoomaa, ja silmien ympäryksen osalta sitä voi ehkäistä panemalla aurinkolasit nenälleen.

”Kun silmän ympärys on aurinkolasien peitossa, sen ihon altistus auringonsäteilylle pienenee ja samalla vähenee ihosyövän riski. Sillä ei tosin ole mitään tekemistä silmien tai näön kanssa”, Bek toteaa.