Moni uskoo, että rikkaat ovat muita älykkäämpiä. Jotkut superrikkaat saavuttavat sellaisen kulttiaseman, että tavalliset ihmiset alkavat etsiä heiltä vastauksia elämän suuriin kysymyksiin.
Mutta ovatko rikkaat todellakin muita fiksumpia?
Lyhyt vastaus on "ei", todetaan uudessa tutkimuksessa.
11 vuoden seuranta
Aiemmissa tutkimuksissa älykkyys on yhdistetty taloudelliseen menestykseen, mutta niissä ei ole tutkittu nimenomaan superrikkaiden älykkyyttä. Tämä puute yritetään nyt korjata, kirjoittaa tiedemedia IFLScience.
Tutkijat ovat analysoineet noin 60 000 ruotsalaismiehen asepalveluksen yhteydessä tekemien kognitiivisten testien tuloksia.
Tutkijat ovat seuranneet nykyisin 35–45-vuotiaita osallistujia 11 vuoden ajan, ja tuona aikana osallistujat ovat raportoineet säännöllisesti omat ansionsa ja asemansa työelämässä.
Tutkijat ovat vertailleet osallistujien nykyistä ansiotasoa ja asemaa heidän 11 vuotta vanhoihin älykkyystestituloksiinsa.
Raha ei ratkaise kaikkea
Tulokset osoittivat, että kognitiivisissa testeissä parhaiten pärjänneet osallistujat olivat 11 vuotta myöhemmin korkeammassa ammatillisessa asemassa ja ansaitsivat enemmän kuin testeissä heikommin pärjänneet.
Huomionarvoista on kuitenkin, että tämä trendi koskee vain rajattua osaa palkkojen kirjosta.
Kävi nimittäin ilmi, että erot kognitiivisten testien tuloksissa eivät merkinneet enää mitään silloin, kun henkilön tulot ylittivät 60 000 euroa vuodessa.
Toisin sanoen mikään ei viittaa siihen, että 80 000 euroa vuodessa ansaitsevat olisivat yhtään sen älykkäämpiä kuin 60 000 euroa vuodessa ansaitsevat.
Rikkain prosentti
Mutta entä sitten kaikkein rikkain prosentti väestöstä? Miten rikkaimpaan prosenttiin kuuluvat sijoittuivat älykkyysjanalla?
Ruotsalaistutkimuksen mukaan rikkaimpaan prosenttiin kuuluvat pärjäsivät kognitiivisissa testeissä hieman heikommin kuin alemman tulotason miehet.
Tutkimus osoitti siis sen, että älykkäät ihmiset pääsevät muita helpommin hyvin palkattuihin töihin, mutta tutkimuksessa selvisi myös, että älykkyys ei ratkaise sitä, tuleeko ihmisestä hyvin toimeentuleva vai superrikas.
Jos siis etsii itselleen älyllistä esikuvaa, ihmisen omaisuuden arvo ei kenties ole paras mittari sopivan esikuvan löytämiseen.