Albinismi ei rajoitu vain ihmisiin.
Biologit ovat rekisteröineet albiinoja lähes kaikkien lajien joukosta – nisäkkäistä, kaloista ja linnuista samoin kuin sammakkoeläimistä ja matelijoista.
Vaikka albinismia on kaikkialla eläinmaailmassa, albiinoon törmää siellä vain harvoin, koska geenivirhe on hengenvaarallinen.
Albiinoja pidetään vieraina, ja siksi lajitoverit yleensä hylkivät albiinoja. Niiden on myös vaikea saada lisääntymiskumppania, ja koska ne usein erottuvat selvästi ympäristöstään, ne herättävät muita helpommin petojen huomion.
Lisäksi albiinoilla on yleensä näköongelmia ja lisääntynyt ihosyövän riski.
Mistä albinismi johtuu?
Albinismi periytyy
Albinismin aiheuttaa mutaatio geeneissä, jotka vastaavat kehon melaniinin tuotannosta.
Melaniini on ihon ruskea väriaine, jota kutsutaan myös pigmentiksi. Sitä tuottavat pigmenttisolut, ja se antaa iholle värin, joka muun muassa suojaa auringonvaloa vastaan.
Tutkijat tuntevat seitsemän eri geeniä, jotka liittyvät albinismin laajimpaan muotoon, okulokutaaniseen albinismiin. Okulokutaaninen albinismi vaikuttaa hiuksiin ja muihin karvoihin, ihoon ja silmiin.
Albinismin lievemmän muodon, okulaarisen albinismin, on havaittu liittyvän vain yhteen geeniin.
Sekä isällä että äidillä täytyy olla alttius albinismiin, jotta jälkeläisestä voi tulla albiino.
Ja vaikka molemmilla olisi geenivirhe, lapsi syntyy albiinona vain 25 prosentin todennäköisyydellä.
Onko albiinoilla punaiset silmät?
Useimmilla albiinoilla on siniset silmät, mutta pigmentin puuttuessa silmä saattaa vaikuttaa läpikuultavalta.
Silmän värillinen kudos on iiriksessä eli värikalvossa pupillin ympärillä linssin ja sarveiskalvon välissä.
Albiinolla, jolla on kehossaan vain hyvin vähän pigmenttiä, silmän sisäpuolen verkkokalvon verisuonet ovat näkyvissä. Tietyssä valossa silmät saattavat siksi hohtaa punertavina.
Vaikuttaako albinismi terveyteen?
Albinismi lisää ihosyövän riskiä
Albiino on vaarassa palaa auringossa ja sairastua melanoomaan tai muuhun ihosyöpään, koska melaniinin vähäinen tuotanto tekee ihosta erityisen alttiin auringon haitalliselle säteilylle.
Kun auringon ultraviolettisäteet tunkeutuvat ihon uloimpien solujen läpi, ne voivat vaurioittaa dna:ta ja proteiineja ja luoda syövälle hyvän kasvualustan.
Melaniinipigmenttiä tuottavat tietyt ihon solut, melanosyytit, jotka vangitsevat auringonsäteiden energian ja muuntavat sen vaarattomaksi lämmöksi.
Melaniini estää siten uv-säteitä pääsemästä ihon syvempiin kerroksiin ja suojaa soluja.
Tutkijoiden arvion mukaan ihosyövän riski eteläisessä Afrikassa on albiinoilla tuhatkertainen muihin ihmisiin verrattuna.
Albiinoilla on usein syntymästä asti alentunut näkökyky, joka voi vaihdella lievästä heikkonäköisyydestä voimakkaaseen.
Albinismi voi lisäksi aiheuttaa levottomia silmänliikkeitä, silmävärvettä, äärimmäistä valonarkuutta ja näkövirheitä, useimmiten kaukonäköisyyttä tai hajataittoisuutta.
Albiinojen näön heikentyminen johtuu siitä, että geenivirhe vaurioittaa silmän verkkokalvoa, jossa näköhermot sijaitsevat.
Näköhermot siirtävät näköhavainnot verkkokalvolta aivoihin, mutta koska albiinoilla verkkokalvo ei kehity oikealla tavalla, se siirtää aivoihin normaalia huonommin tietoa näköhavainnoista.