Déjà-vu kadulla

Mikä on déjà-vu?

Nainen suhahtaa punaisella polkupyörällä ohi, ja valkoinen auto ja bussi ajavat toisella puolella tietä. Tilanne tuntuu tutulta, ja syntyy déjà-vu-kokemus. Mistä tämä epämääräinen tuttuuden tunne oikeastaan johtuu?

Nainen suhahtaa punaisella polkupyörällä ohi, ja valkoinen auto ja bussi ajavat toisella puolella tietä. Tilanne tuntuu tutulta, ja syntyy déjà-vu-kokemus. Mistä tämä epämääräinen tuttuuden tunne oikeastaan johtuu?

Shutterstock

Mikä on déjà-vu?

Useimmille ihmisille on joskus syntynyt tunne, että on ollut samassa tilanteessa tai paikassa aikaisemmin tai että elämys tuntuu selittämättömästi tutulta.

Kyseessä ei ole selvä muistikuva, vaan epämääräinen tuttuuden tunne.

Ilmiöstä käytetään ranskankielistä nimitystä déjà-vu, ´jo nähty´.

Déjà-vu-ilmiö kuvattiin ensimmäisen kerran 1880-luvulla. Sen syistä on esitetty useita teorioita, mutta sitä ei osata vieläkään selittää kunnolla.

Freudin mukaan déjà-vu syntyy, kun jokin muistuttaa yhtäkkiä fantasiasta. On myös esitetty, että déjà-vu on oire puuttuvasta yhteydestä todellisuuteen. Kummallakaan käsityksellä ei ole nykyään kovin suurta suosiota.

Freud esitti déjà-vu-teorian

Sigmund Freud liitti déjà-vu-kokemuksen tiedostamattomaan fantasiaan, josta jokin yhtäkkiä muistuttaa. Koska fantasia on tiedostamaton, henkilö ei tunne sen sisältöä, mutta syntyy pysyvä tuttuuden tai tunnistamisen tunne, déjà-vu-kokemus.

© Shutterstock

Déjà-vu voi johtua muistin toimintatavasta

Eniten kannatusta saa näkemys, että déjà-vu-kokemus liittyy nykyisten ja epämääräisesti mieleen painuneiden menneiden tapahtumien samankaltaisuuteen.

Esimerkiksi alankomaalainen psykiatri Herman Sno on esittänyt, että muistikuvat tallentuvat ikään kuin hologrammeina. Toisin kuin valokuva hologrammin jokainen osa sisältää ne tiedot, jotka tarvitaan kokonaiskuvan muodostamiseen.

Mitä pienempi osa kuitenkin on, sitä epätarkempi kuvasta tulee.

Niinpä déjà-vu voi syntyä, kun senhetkinen kokemus käy pieneltä osin yksiin menneisyyden kanssa ja vanhan kokemuksen epätarkka kuva ja käsitys nykyhetkestä sekoittuvat.

Teorialle saattaa antaa tukea se, että déjà-vu-ilmiö on erityisen voimakas silloin, kun ollaan hieman hajamielisiä vaikkapa uupuneena, sairaana tai ärtyneenä.

Déjà-vu on epilepsian oire

Déjà-vu-kokemukset ovat hyvin tunnettu sairauden – ohimolohkoepilepsian – oire, vaikka ne ovat tavallisia terveilläkin.

Ennen kohtauksia tätä epilepsian muotoa sairastavilla esiintyy usein déjà-vu-kokemus, ja siksi tutkija ja neurologi Josef Spatt uskoo, että ilmiön syy löytyy ohimolohkoista.

Hänen tutkimuksensa mukaan déjà-vu johtuu hippokampuksen eli aivoturson viereisen poimun hetkellisestä toimintahäiriöstä. Tämä ohimilohkon osa osallistuu tunnistamiseen.

Siitä seuraa, että syntyy ohimenevä tuttuuden tunne, jota vahvistavat yhteydet toisiin, muun muassa hippokampuksen tavoin muistin kannalta keskeisiin, aivojen osiin.

Ohimolohkoepileptikolla toimintahäiriö voi johtua sairaudesta, mutta vielä tuntemattomista syistä se voi syntyä itsestään myös terveissä aivoissa.