Tutkijat selvittivät ihanteellisen unimäärän

Tutkijat ovat kartoittaneet yli 500 000 ihmisen nukkumista ja laskeneet, miten paljon unta yli kolmekymppinen ja sitä vanhempi ihminen tarvitsee.

Tutkijat ovat kartoittaneet yli 500 000 ihmisen nukkumista ja laskeneet, miten paljon unta yli kolmekymppinen ja sitä vanhempi ihminen tarvitsee.

Shutterstock

Unenpuute haittaa muistia, heikentää vastustuskykyä ja hidastaa reaktiokykyä.

Se voi myös olla suorastaan hengenvaarallista.

Useimmat meistä tietävät omasta kokemuksesta, että unenpuute on terveyshaitta. Tutkijat yrittävät kuitenkin edelleen päästä selville siitä, miten nukkuminen tarkalleen vaikuttaa ihmisen terveyteen ja miten monta tuntia unta ihminen tarvitsee yössä.

Nyt tuore kansainvälinen suurtutkimus on valottanut asiaa. Tutkijat kartoittivat puolen miljoonan ihmisen terveyttä ja unta. Tutkimuksessa laskettiin myös optimaalinen unen määrä yli 38-vuotiaille.

Uni pitää aivot terveinä

Tutkimuksessa selvitettiin kyselyjen avulla 38-73-vuotiaiden brittien ja kiinalaisten unta ja hyvinvointia. Kyselyllä kartoitettiin muun muassa vastaajien unirytmiä, mielenterveyttä ja yleistä hyvinvointia.

Tutkimuksessa arvioitiin myös vastaajien kognitiivisia kykyjä erilaisilla testeillä. Tutkijoilla oli käytössään aivokuvia ja geneettisiä tietoja 40 000 vastaajalta.

Tutkimuksen lopputulos oli se, että optimaalinen unen määrä on seitsemän tuntia. Se pitää aivot terveinä ja ehkäisee muun muassa Alzheimerin tautia.

Unessa on neljä vaihetta

Yön aikana ihmisellä on useita unisyklejä. Kukin unisykli kestää noin 90 minuuttia ja koostuu neljästä vaiheesta:

  • Torkkuminen: Rentoutunut tila unen ja valveen rajamailla, jossa ajatus harhailee ja lihakset ovat rentoina.
  • Nukahtaminen: Pinnallista unta, jossa nukkuja kuitenkin voi reagoida ääniin. Lihakset rentoutuvat entisestään.
  • Kevyt uni: Suurin osa unesta on kevyttä unta. Nukkuja on kokonaan unessa ja lihakset ovat täysin rentoutuneet.
  • Syvä uni: Täydellisen rentoutunut tila, jossa syke on matala ja hengitys syvää. Tässä vaiheessa herääminen on vaikeinta.

Yön ensimmäisissä unisykleissä syvän unen vaihe on pidempi kuin muulloin. Myöhemmin torkkumisen ja kevyen unen vaiheet pitenevät.

Liika uni on myös haitallista

Ehkä pieni yllätys tutkimuksessa oli havainto, että sekä lyhyempi että pidempi kuin seitsemän tunnin yöuni tuotti samanlaisia haittavaikutuksia.

Haittoja olivat muun muassa reaktioiden hidastuminen, muistin heikentyminen ja ongelmanratkaisukyvyn huonontuminen.

Liian vähäinen tai liian runsas uni aiheutti myös ahdistuneisuutta ja masennusta.

Plakki vaurioittaa aivosoluja

Tutkijoiden mukaan erityisen haitallista on niin sanotun perusunen vajaus. Perusunella tai non-REM-unella tarkoitetaan syvän unen vaihetta, jossa ei nähdä unia.

Häiriöt perusunessa näyttävät olevan yhteydessä muistiongelmiin ja beeta-amyloidin kasautumiseen aivoissa. Beeta-amyloidi on proteiini, jonka muodostama plakki voi käynnistää Alzheimerin taudin kehittymisen.

© National Institutes of Health / Wikimedia Commons

Alzheimerin tauti tuhoaa aivoja kahdella tavalla

  • Aivoihin syntyy plakkia: Elimistön oma beeta-amyloidiproteiini muodostaa aivosolujen väliin plakkia, joka alkaa vahingoittaa aivokudosta.

  • Hermosoluihin syntyy sotkuja: Lankamaiset tau-proteiinit sotkeutuvat toisiinsa ja muodostavat aivosoluihin kimppuja, jotka estävät aivosoluja viestimästä keskenään.

Proteiinit tulevat esiin, kun suurennat kuvaa.

Tutkijat huomauttavat myös, että jos ihminen nukkuu liian vähän, aivot eivät ehdi hankkiutua eroon päivän aikana aivosolujen väliseen nesteeseen kertyneistä kuona-aineista.

Tutkijoiden johtopäätös on selvä:

"Hyvä yöni on tärkeää kaikissa elämänvaiheissa, mutta iän karttuessa siitä tulee erityisen tärkeää." Barbara Sahakian – Cambridgen yliopiston psykiatrian professori.