Unenpuute haittaa muistia, heikentää vastustuskykyä ja hidastaa reaktiokykyä.
Se voi myös olla suorastaan hengenvaarallista.
Useimmat meistä tietävät omasta kokemuksesta, että unenpuute on terveyshaitta. Tutkijat yrittävät kuitenkin edelleen päästä selville siitä, miten nukkuminen tarkalleen vaikuttaa ihmisen terveyteen ja miten monta tuntia unta ihminen tarvitsee yössä.
Nyt tuore kansainvälinen suurtutkimus on valottanut asiaa. Tutkijat kartoittivat puolen miljoonan ihmisen terveyttä ja unta. Tutkimuksessa laskettiin myös optimaalinen unen määrä yli 38-vuotiaille.
Uni pitää aivot terveinä
Tutkimuksessa selvitettiin kyselyjen avulla 38-73-vuotiaiden brittien ja kiinalaisten unta ja hyvinvointia. Kyselyllä kartoitettiin muun muassa vastaajien unirytmiä, mielenterveyttä ja yleistä hyvinvointia.
Tutkimuksessa arvioitiin myös vastaajien kognitiivisia kykyjä erilaisilla testeillä. Tutkijoilla oli käytössään aivokuvia ja geneettisiä tietoja 40 000 vastaajalta.
Tutkimuksen lopputulos oli se, että optimaalinen unen määrä on seitsemän tuntia. Se pitää aivot terveinä ja ehkäisee muun muassa Alzheimerin tautia.
Liika uni on myös haitallista
Ehkä pieni yllätys tutkimuksessa oli havainto, että sekä lyhyempi että pidempi kuin seitsemän tunnin yöuni tuotti samanlaisia haittavaikutuksia.
Haittoja olivat muun muassa reaktioiden hidastuminen, muistin heikentyminen ja ongelmanratkaisukyvyn huonontuminen.
Liian vähäinen tai liian runsas uni aiheutti myös ahdistuneisuutta ja masennusta.
Plakki vaurioittaa aivosoluja
Tutkijoiden mukaan erityisen haitallista on niin sanotun perusunen vajaus. Perusunella tai non-REM-unella tarkoitetaan syvän unen vaihetta, jossa ei nähdä unia.
Häiriöt perusunessa näyttävät olevan yhteydessä muistiongelmiin ja beeta-amyloidin kasautumiseen aivoissa. Beeta-amyloidi on proteiini, jonka muodostama plakki voi käynnistää Alzheimerin taudin kehittymisen.
Alzheimerin tauti tuhoaa aivoja kahdella tavalla
Aivoihin syntyy plakkia: Elimistön oma beeta-amyloidiproteiini muodostaa aivosolujen väliin plakkia, joka alkaa vahingoittaa aivokudosta.
Hermosoluihin syntyy sotkuja: Lankamaiset tau-proteiinit sotkeutuvat toisiinsa ja muodostavat aivosoluihin kimppuja, jotka estävät aivosoluja viestimästä keskenään.
Proteiinit tulevat esiin, kun suurennat kuvaa.
Tutkijat huomauttavat myös, että jos ihminen nukkuu liian vähän, aivot eivät ehdi hankkiutua eroon päivän aikana aivosolujen väliseen nesteeseen kertyneistä kuona-aineista.
Tutkijoiden johtopäätös on selvä:
"Hyvä yöni on tärkeää kaikissa elämänvaiheissa, mutta iän karttuessa siitä tulee erityisen tärkeää." Barbara Sahakian – Cambridgen yliopiston psykiatrian professori.