Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Tutkijat julistavat sodan migreeniä vastaan

Miljardi ihmistä maailmassa kärsii migreenistä. Syynä siihen on proteiini, joka herkistää tuntohermot. Tutkijat ovat kehittäneet lääkeaineen, joka estää päänsäryn synnyn, mutta edelleenkin etsitään syytä siihen, miksi jotkut ihmiset ovat herkempiä proteiinin vaikutukselle kuin toiset.

Shutterstock

Toisella puolella naisen päätä jyskyttää voimakas kipu. Avoimesta ikkunasta tulvii kirkasta valoa, ja naisesta tuntuu, että säteet porautuvat aivoihin ja vahvistavat särkyä.

Linnut laulavat ulkona, mutta liverrys melkein räjäyttää pään, saa voimaan pahoin ja pakottaa makaamaan mahallaan.

Nainen sulkisi mielellään ikkunan ja vetäisi verhot eteen, mutta pieninkin liikahdus voimistaa kipua niin, että hänen on pakko jähmettyä sängyssä paikalleen.

Naisella on noin miljardi kohtalotoveria eri puolilla maailmaa.

Migreeninä tunnetun kohtauksittaisen päänsäryn takia maapallon väestö menettää yli 30 miljoonaa vuotta aktiiviaikaa, koska kipu estää migreenipotilaita tekemästä työtään ja touhuamasta muutenkin normaalisti.

Useimmiten kohtaus menee ohi joissakin tunneissa, mutta se voi kestää jopa kolme vuorokautta. Kohtausten esiintymistiheydessä on paljon yksilöllistä vaihtelua.

Toiset saavat niitä harva se päivä, toiset kerran pari vuodessa. Tavallinen väli on kuitenkin viikosta kahteen. Etenkin keski-ikäiset länsimaalaiset kärsivät migreenistä, ja se on naisilla 2–3 kertaa niin yleinen terveysongelma kuin miehillä.

Vaikka migreeni on lääkäreille ja tutkijoille tuttu tauti, he eivät ole päässeet täyteen selvyyteen siitä, miksi päätä alkaa särkeä. Lisäksi osalle potilaista ei ole tahtonut löytyä tehokasta hoitoa.

© Shutterstock

Migreeni iskee koko päähän

Päänsärkykohtaus voi kestää neljästä tunnista kolmeen vuorokauteen. Migreenin erottaa tavallisesta pääkivusta oireiden moninaisuus.

  • Yliherkkyys

    Useimmat migreenipotilaat herkistyvät äänille ja valoille, jotka voimistavat kipua. Osaa piinaavat myös hajut ja maut.

  • Huimaus

    Tyypillisesti migreenipotilas on pyörällä päästään, tuntee huimausta ja menettää pahimmassa tapauksessa tajuntansa.

  • Kivut

    Päässä voi takoa ja jyskyttää hyvinkin voimakkaasti. Sykkivä päänsärky on kuitenkin monesti vain toispuolista.

  • Näköhäiriöt

    Joillakin kohtausta edeltää auraksi kutsuttu ilmiö, jossa näkökenttä muuttuu. Se voi esim. kaventua, väristä, kirkastua tai siksakata.

  • Paikallaanolo

    Pienimmätkin liikkeet voimistavat kipua, joten on pakko maata paikallaan vaihtamatta asentoa.

  • Kuvotus

    Melkein kaikki voivat pahoin, ja moni oksentaa.

  • Tuntohäiriöt

    Osa migreenipotilaista kärsii puutumisesta ja pistelystä – monesti ennakko-oireina, jotka voivat ilmaantua paljon ennen itse kohtausta.

Toukokuussa 2018 Yhdysvaltojen lääkintäviranomaiset hyväksyivät kuitenkin lääkkeen, joka voi vähentää migreenikohtausten määrän puoleen hoidon kannalta haasteellisimmalla ryhmällä.

Hyväksymistä edeltäneissä kliinisissä tutkimuksissa 26 prosenttia potilaista vastasi hoitoon parhaalla mahdollisella tavalla eli parantui migreenistä.

Erenumabi-niminen lääkeaine hyväksyytiin käyttöön EU:ssa kesäkuussa 2018.

Erenumabi on vasta-aine, joka vaikuttaa torppaamalla CGRP-peptidin. Tämän pienen proteiinin on tiedetty jo jonkin aikaa olevan avainasemassa migreenioireiden synnyssä.

Useimpia ihmisiä CGRP ei hetkauta lainkaan, mutta migreenipotilailla se herkistää pään tuntohermoja epänormaalisti. Tapahtuman syytä ei tiedetä, mutta sitä etsitään.

Osalla migreenipotilaista esiintyy ennen kohtausta ennakko-oireita eli aura.

© Shutterstock

Kallonporauksesta helpotusta

Keskiajalla migreeniä pidettiin pään sisäisinä pahoina henkinä ja siitä kärsivää saatettiin auttaa poraamalla kalloon reikä, jonka kautta paha voi poistua.

Vasta vuonna 1918 päästiin ensimmäisen varsinaisen migreenilääkkeen jäljille, kun torajyvästä eristettiin ergotamiini-nimistä ainetta.

Ergotamiinia käytetään vieläkin. Sillä on sama vaikutustapa kuin uudemmalla – triptaaneiksi kutsutulla – lääkeaineryhmällä, joka supistaa aivoja ympäröiviä verisuonia.

Sen jälkeen, kun oli todettu, että vuonna 1982 löydettyä luonnollista CGRP-proteiinia esiintyy poikkeuksellisen paljon migreenikohtausten aikana ja että se nimenomaan laajentaa huomattavasti verisuonia, migreenioireiden pääsyynä alettiin pitää CGRP:stä johtuvaa verisuonten laajenemista.

Käsitykseksi vakiintui, että päänsärky johtuu aivoverenkierron muuttumisesta suonien tilavuuden kasvaessa.

2–3 % suomalaisista kärsii migreenikohtauksista melkein joka päivä.

Neurologi Guus Schoonman alankomaalaisen Leidenin yliopiston lääketieteellisestä keskuksesta sai kuitenkin vuonna 2008 selville, että selitys ei olekaan aivan näin yksinkertainen.

Hollantilaistutkija kartoitti magneettikuvauksen avulla 27 migreenipotilaan aivoverenkiertoa.

Tutkimuksessa käytettiin hyväksi sitä, että pieni määrä nitroglyseriiniä tunnetusti laajentaa verisuonia ja aiheuttaa päänsärkykohtauksen.

Kartoitus paljasti yllättäen, että nitroglyseriinin aiheuttama verisuonten laajeneminen kesti vain joitakin minuutteja. Siitä huolimatta, että verenkierto normalisoitui nopeasti, migreenikohtaus alkoi 1,5–5 tunnin kuluttua.

Päänsärky ei voinut siis johtua yhtäkkisestä verentungoksesta aivoissa. Migreenioireiden syytä piti alkaa etsiä muualta.

Proteiini herkistää hermot

Tuoreempien tutkimusten tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että CGRP-proteiini on päänsärkykohtauksen laukaiseva tekijä. Se vain vaikuttaa eri tavalla kuin on luultu.

Proteiinin vaikutuksella aivoja ympäröiviin verisuoniin ei ole lainkaan merkitystä, vaan ratkaiseva reaktio syntyy hermostossa.

CGRP vaikuttaa nimittäin kasvojen, päänahan ja aivoja suojelevien kalvojen tuntohermoihin. Aine tekee hermoista erityisen herkkiä ärsykkeille ja saa siten tuntoaistin toimimaan äärimmäisen terävästi.

4 tekijää laukaisee päänsäryn

Punaviinin, jogurtin ja juuston aineet aiheuttavat joillekin migreenikohtauksen. Myös hormonitasapainon häiriöt ja pitkittynyt stressi voivat panna aivot tuottamaan lisää migreenin laukaisijaa: CGRP-proteiinia.

Kun esimerkiksi päänahan kevyt kosketus aktivoi tuntohermon, normaalitapauksessa kohta lähettää heikon sähköisen hermoimpulssin aivoihin ja nämä tulkitsevat sen hipaisun merkiksi.

Korvan ympärillä on kuitenkin yhdestä solmukohdasta lähteviä hermosoluja, jotka sisältävät paljon CGRP:tä.

Vielä tuntemattomasta syystä ne voivat yhtäkkiä avata padot ja päästää proteiinitulvan huuhtomaan läheisiä tuntohermoja.

CGRP-tulva herkistää tuntohermoja siinä määrin, että heikot impulssit vahvistuvat voimakkaasti. Kun ne sekunnin murto-osassa saavuttavat aivot, ne välittävät kevyen kosketuksen sijasta tiedon valtavasta paineesta, joka aiheuttaa kovaa kipua.

Muu vähäinen pään tuntohermojen ärsytys, kuten jonkin kasvolihaksen supistuminen tai veren sykkivä virtaus suonessa, voimistuu samalla tavalla.

Väärät kipuärsykkeet saavat aivot menemään hälytystilaan ja reagoimaan ylimitoitetusti. Siksi valot, hajut ja äänet aistitaan epätavallisen voimakkaasti.

50 % migreenipotilaista ei ole käynyt lääkärissä kohtausten vuoksi. Monet yrittävät hoitaa oireitaan reseptittä saatavilla päänsärkylääkkeillä, vaikkei niistä olisi apua.

Tilanne kärjistyy nopeasti todelliseksi tuskahelvetiksi, ja migreenikohtaus pääsee valloilleen.

Lääkkeeksi kehitetty vasta-aine erenumabi voi kuitenkin torjua itsestään jatkuvan ja vaikeutuvan tilan puuttumalla tapahtumasarjaan heti kierteen alkaessa.

Lääkeaine estää CGRP-proteiinia vaikuttamasta jo ennen kuin tuntohermot ehtivät reagoida siihen ja sopii siten migreenikohtausten ehkäisemiseen.

Koska vasta-aineet, jotka ovat mittavia proteiineja, säilyvät elimistössä kauan, potilaat tarvitsevat ainoastaan yhden annoksen kuukaudessa niin sanottuna ylläpitohoitona.

Vasta-aine puolittaa kohtaukset

Vasta-aineen takana on lääkäri Peter Goadsby Lontoon King’s Collegen sairaalasta. Hän esitti joulukuussa 2017 laajan kliinisen tutkimuksen lupaavat tulokset. Koehenkilöinä oli 955 migreenipotilasta, jotka jaettiin sattumanvaraisesti kolmeksi ryhmäksi.

Puolen vuoden ajan kuukauden välein annetuissa pistoksissa käytettiin kahta eri vasta-aineannosta: osa koehenkilöistä sai 70 milligrammaa, osa 140 milligrammaa kerralla.

Migreenipotilaiden lähtötilanne oli se, että heillä oli 4–14 oireellista päivää kuukaudessa. Hoitojakson jälkeen migreenipäivien määrä oli vähentynyt pienemmän annoksen ryhmässä 3,2:lla ja suuremman annoksen ryhmässä 3,7:llä kuukaudessa.

43,3 prosentilla ensimmäiseen ryhmään kuuluvista koehenkilöistä ainakin joka toinen kohtaus jäi tulematta. Toisessa ryhmässä kohtaukset vähenivät vähintään puoleen 50 prosentilla migreenipotilaista.

Nærbillede af medicinens indvirkning på nervefiber og følenerve

Näillä keinoilla migreeni saadaan kuriin

HERMOSYY (KELTAINEN)

TUNTOHERMO (PUNAINEN)

mikkel juul jensen
Nærbillede af medicinens indvirkning på nervefiber og følenerve

Lääkkeet:

Kipuproteiinin eritys estyy
Käytössä olevat lääkkeet, triptaanit, sitoutuvat hermosyiden niin sanottuun serotoniinireseptoriin ja estävät tällä tavalla hermoja erittämästä CGRP-proteiinia. Tämän ansiosta migreenikipu hellittää.

mikkel juul jensen
Nærbillede af medicinens indvirkning på nervefiber og følenerve

Uudemmat lääkkeet:

Tuntohermon reseptori salpautuu
Uusi gepanteiksi kutsuttu lääketyyppi tarttuu tuntohermon CGRP-proteiinin reseptoriin ja siten salpaa sen. Kun CGRP ei pysty sitoutumaan, migreenikohtauksen oireet lievittyvät.

mikkel juul jensen
Nærbillede af medicinens indvirkning på nervefiber og følenerve

Uudemmat lääkkeet:

Kipuproteiini ei pääse vaikuttamaan
Vasta-aine fremanetsumabi tunnistaa itse CGRP-proteiinin ja sitoutumalla siihen estää sitä toimimasta siinä samassa, kun sitä vapautuu hermosta. Fremanetsumabi ehkäisee kohtauksia.

mikkel juul jensen
Nærbillede af medicinens indvirkning på nervefiber og følenerve

Uudemmat lääkkeet:

Tuntohermo jää aktivoitumatta
Toinen vasta-aine, erenumabi, vaikuttaa sitoutumalla tuntohermon CGRP-reseptoriin. Siksi proteiini ei voi ärsyttää hermoa. Toimintatapansa ansiosta erenumabi sopii migreenin ehkäisyyn.

mikkel juul jensen

Erenumabin teho perustuu siihen, että vasta-aine estää CGRP-proteiinia kiinnittymästä tuntohermoihin ja herkistämästä niitä.

Voidakseen toimia normaalisti CGRP:n pitää sitoutua tuntohermon pintareseptoriin, mutta koska vasta-aine tarttuu siihen kiinni, paikka on varattu.

Toisin sanoen vasta-aineen salvatessa reseptorin CGRP:llä ei ole mitään mahdollisuuksia sitoutua siihen eikä aiheuttaa tuskahelvettiä.

Goadsby on ehtinyt kehittää toisenkin vasta-aineen. Se kiinnittyy itse CGRP-proteiiniin ja estää sitä kautta tätä sitoutumasta reseptoriin.

Fremanetsumabi-nimistä vasta-ainetta on jo testattu 1 130 migreenipotilaalla edellä mainitun kaltaisessa kliinisessä tutkimuksessa.

Siinä osa koehenkilöistä sai kuitenkin pistoksen vain kerran kolmessa kuukaudessa.

Hoidon todettiin vähentävän kuukausittaisia migreenipäiviä keskimäärin 4,3:lla, ja 38 prosentilla hoitoa saaneista päänsärkykohtaukset vähenivät ainakin puoleen.

15–35 % migreenikohtauksista alkaa näkö- tai tuntohäiriöillä. Näitä ennakko-oireita, jotka voivat olla sahanteräkuvioita tai valon välähdyksiä, nimitetään auraksi. Yleensä puolisen tuntia kestävän auran jälkeen päätä alkaa särkeä.

Monta muutakin CGRP:n toimintaa häiritsevää vasta-ainetta testataan potilailla, ja kokeiden tulokset herättävät toiveita.

Yhteistä näille aineille on se, että ne eivät vaikuta yleispätevästi: tehossa on huomattavaa yksilöllistä vaihtelua.

Esimerkiksi laajassa erenumabitutkimuksessa, jonka potilaskokeiden tulokset julkistettiin vuonna 2017, joka neljäs koehenkilö pääsi kokonaan eroon migreenikohtauksista. Sen sijaan toisella lääkeaineella, joka on saanut kauppanimekseen Emgality, paranemisprosentiksi tuli 16.

Tuntohermot ärtyvät yksilöllisesti

Vielä ei tiedetä tarkalleen, miksi potilaat reagoivat yksilöllisesti vasta-aineisiin. Ratkaisun avaimen arvellaan kuitenkin löytyvän siitä tavasta, jolla CGRP-proteiini vaikuttaa henkilön tuntohermoihin.

Kaikissa ihmisissä syntyy CGRP:tä, sillä sitä tarvitaan verenkierron säätelyssä olennaiseen suonten tilavuuden muuttamiseen. Syystä tai toisesta proteiini aiheuttaa silti osalle meistä eli migreenipotilaille myös haittaa.

Jo vuonna 2002 tanskalainen neurologi Jes Olesen Kööpenhaminan yliopistosta osoitti, että CGRP-pistos johti migreenipotilailla nopeasti päänsärkykohtaukseen, kun taas terveillä henkilöillä siitä seurasi korkeintaan lievää jomotusta.

Koe paljasti selvästi, että migreenistä kärsivät reagoivat poikkeuksellisen voimakkaasti CGRP-proteiiniin. Normaalisti aine herkistää tuntohermoja vähän jos lainkaan.

Sen sijaan migreenipotilailla CGRP tekee tuntohermoista helpommin ärtyviä, mutta ilmeisesti ärtyvyysherkkyydessä on vaihtelua. Yksilölliset erot saattavat selittää viime kädessä sen, miksi kaikki migreenipotilaat eivät saa vasta-aineista yhtä paljon apua.

Proteiini tekee tuntohermoista yliherkkiä

Migreenin syynä pidettiin ennen verisuonien laajentumista. Nykykäsityksen mukaan proteiini herkistää tuntohermoja.

mikkel juul jensen

Pää on hermotettu hyvin

Muuallakin päässä kuin kasvojen ihossa risteilee paljon verisuonia ja hermoja, jotka mahdollistavat paitsi tuntoaistimukset myös sen kivun, joka koetaan päänsärkynä.

mikkel juul jensen

Kalvot ympäröivät aivoja

Aivokopan alla on kolme kalvoa, jotka suojelevat aivoja. Niissä hermot ja verisuonet muodostavat tiheän verkon, jonka kautta aivot saavat happea ja ravintoa.

mikkel juul jensen

Vanha teoria

Verisuonet laajenevat
Kun verisuonen pitää laajentua, hermot erittävät CGRP-proteiinia, joka rentouttaa suonta ympäröiviä lihaksia. Tätä on pidetty migreenin aiheuttajana.

mikkel juul jensen

Uusi teoria

Hermot herkistyvät
Proteiini myös tekee ihon ja aivokalvojen tuntohermoista erityisen herkkiä. Nykykäsityksen mukaan migreenipotilaat kokevat minkä tahansa ärsytyksen kivuksi.

mikkel juul jensen

Lääkkeistä kahdenlaista hyötyä

Sinä aikana, kun yritetään päästä jyvälle siitä, miksi kaikki potilaat eivät reagoi hoitoon yhtä hyvin, ja pyritään kehittämään vielä parempia vasta-aineita, selvitetään, onko mahdollista erottaa jo etukäteen ne potilaat, jotka hyötyvät eniten uusista lääkkeistä.

Hoito tulee nimittäin melko kalliiksi. Siinä tapauksessa, että se tiedetään tehottomaksi, turhat lääkekokeilut ja niistä aiheutuvat kulut voidaan välttää. Tämähän on sekä potilaan että yhteiskunnan etu.

Vasta-aineiden lisäksi tutkitaan erilaisia pieniä molekyylejä, jotka voivat tunkeutua CGRP-proteiinin reseptoriin ja siten estää ainetta vaikuttamasta tuntohermoon. Näitä molekyylejä kutsutaan gepanteiksi.

Toisin kuin vasta-aineet ne eivät vaikuta ehkäisevästi, vaan ne lievittävät kipua migreenikohtauksen aikana.

Tavoitteena on, että CGRP-proteiini pystytään pitämään aisoissa kahdella tavalla: vasta-aineet vähentävät kohtausten määrää, ja muista lääkkeistä saadaan helpotusta oireisiin.

Lue myös:

Aivot

Sähkömagnetismi lievittää masennusta

9 minuuttia
Mand vælger at være alene, fordi han formentlig er intelligent.
Älykkyys

Tästä syystä erakot ovat älykkäitä

2 minuuttia
Mursten IQ-test Hjernetræner
Älykkyys

Treenaa visuaalista älykkyyttäsi: Raketteja ja tiilikiviä

1 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostisi, niin saat ohjeet salasanan nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Syötä koodi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostilla koodin osoitteeseen

Uusi salasana

Enter a password with at least 6 characters.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota