Shutterstock
nainen nukkuu junassa

Torkkuessa tuskin näkee todellisia unia

Nukahdan usein istuessani bussissa. Kun herään, auto ei ole liikkunut edes pysäkinväliä. Silti saatan ehtiä nähdä tuossa ajassa kokonaisen unen. Miten tämä on mahdollista?

Yhdysvaltalaiset unitutkijat William Dement ja Nathaniel Kleitman selvittivät Stanfordin yliopistossa vuonna 1975, että tapahtumat etenevät unessa yhtä nopeasti kuin todellisuudessa. He herättivät koehenkilöt kesken vilke- eli REM-unen ja vertasivat unen tapahtumakulun pituutta unennäön kestoon. Niiden välillä ei ollut merkittävää eroa. Kokemuksesi saattaa olla silti aito. Aiemmin oltiin yleisesti sitä mieltä, että unia esiintyy vain vilkeunivaiheen aikana. Nykyään tiedetään, että uneksiminen on mahdollista myös syvyydeltään vaihtelevan ortounen aikana. Siihen ajoittuvat unet ovat luonteeltaan erilaisia kuin vilke-univaiheen unet. Yhdysvaltalaisen Texasin yliopiston unitutkija Roseanne Armitage on saanut selville, että kesken ortounen herätetyt ihmiset kuvaavat uniaan hyvin epämääräisesti. He pitävät unia ajatuksina tai tapahtumina, joilla ei ole selvää rakennetta ja järjestystä. Todennäköisesti bussissa hetkellisesti syntyvät mielikuvat ovat pikemminkin sekalaisia abstrakteja kuvitelmia kuin unia sanan varsinaisessa merkityksessä. Yleensä aika ei riitä edes nukahtamiseen, vaan kyse on torkkumisesta.