Elokuun 28. päivä oli hyvä Gretrude-possulle, jolle syötettiin herkkuja aitauksessaan ja joka sai samalla maailmanlaajuista mediajulkisuutta.
Elon Musk esitteli Gertruden tiedotusvälineille siksi, että possu oli ensimmäinen elävä olento, jolle on asennettu kalloon langaton tietokonelinkki. Se muuntaa reaaliajassa aivojen sähköimpulssit binäärikoodiksi.
Aivoimplantti on nimeltään The Link, ja se on Muskin Neuralink-yrityksen prototyyppi, jonka kaavaillaan muun muassa parantavan halvauksia ja masennusta ja varoittavan kehittymässä olevista sairauksista.
Pitkällä aikavälillä aivoimplanttia voisivat käyttää myös terveet ihmiset. Se voisi toistaa muistoja ja liittää aivot verkkoon, joka voisi jopa pitää kurissa mahdolliset ihmisiä uhkaavat tekoälyt.
Katso, miten aivoimplantti vaikuttaa Gertrudeen tästä:
Muskin tutkijat ovat osoittaneet, että sirulla voidaan lukea sian aivoimpulsseja. Ennen kuin Muskin ja Neuralinkin visiot pääsevät toteutumaan, teknisiä edistysaskelia tarvitaan lisää.
Nämä ovat kolme suurinta haastetta:
Haaste nro 1: Ymmärtää ja tulkita aivoimpulsseja
Yli 1 000 ohutta metallilankaa eli elektrodia, jotka yhdistetty Gertruden aivoihin, lukevat tämän kärsästä tulevia impulsseja. Impulssit luokitellaan ja muunnetaan ääniksi. Jos kaikki aivoissa risteilevät impulssit voidaan rekisteröidä ja tulkita samalla tavalla, niiden vauhdista ja tuottamista kuvioista voidaan päätellä kaikki liikkeemme, ajatuksemme ja muistomme.
Neuralinkin iso haaste onkin muuntaa mutkikkaat viestit tai käskyt merkityksellisiksi signaaleiksi, jotka voidaan tulkita ja välittää aivojen ulkopuolelle.
Ensinnäkin mutkikkaisiin tehtäviin tarvitaan enemmän elektrodeja kuin nykyiset tuhat, ja toiseksi Neuralink ei ole vielä todistanut, että aivoimplantilla voitaisiin lähettää merkityksellisiä viestejä toieen suuntaan eli aivoista esimerkiksi halvaantuneeseen ruumiinosaan tai toisen ihmisen aivoihin.
Tutkijat ovat toistaiseksi onnistuneet lähettämään vain yksinkertaista dataa ihmisaivoista toisiin sekä siirtämään liikekäskyjä ulkoiseen tukirankaan eli eksoskeletoniin.
Robottikäsivarsi liikkuu ajatuksen voimalla
Tulevaisuudessa laitteita voidaan ohjata pelkästään ajattelemalla, kun Neuralinkin aivoimplantin tuhannet elektrodit auttavat muuntamaan mutkikkaita aikeita esimerkksi robottikäsivarren tarkoiksi liikkeiksi.
Haaste nro 2: Turvallisuuden takaaminen
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että elektrodit voivat vahingoittaa tai tappaa aivokudosta, aiheuttaa kudosten arpeutumista, päästää aivoihin bakteereja tai mennä palasiksi.
4,6 prosentissa tapauksissa aivoihin kiinnitetyt elektrodit aiheuttavat tulehduksen tai menevät rikki, todetaan eräässä tutkimuksessa.
Muissa tutkimuksissa on käytetty ratkaisuja, joita ei upoteta kalloon, tai ihmiskudoksesta tehtyjä elektrodeja. Kilpailijat vaikuttavat olevan Neuralinkin tuotetta turvallisempia.
The Linkin mitat ovat 8 x 23 mm, ja sen 1 024 elektrodia kiinnitetään aivoihin, joissa kukin niistä rekisteröi 0-4 aivosolun aktiivisuutta. Aivoissa on 86 miljardia aivosolua, eikä Neuralink ole paljastanut, kuinka monen toimintaa niistä aivoimplantin on kyettävä tarkkailemaan toimiakseen.
Haaste nro 3: Sairauksien ymmärtäminen
Aivoihin kiinnitetyillä elektrodeilla tehtävää syväaivostimulaatiota eli deep brain stimulationia (DBS) käytetään jo esimerkiksi Parkinsonin taudin hoidossa.
Neuralinkin tehtävälistalla olevat sairaudet tai ongelmat, kuten masennus, autismi ja unettomuus, voivat aiheutua monista syistä, eivätkä neurologit vielä tiedä niistä kaikkea puhumattakaan siitä, että niitä voitaisiin aina hoitaa.
