Halooo - kuunteletko sinä? Jos kotonasi on teini-ikäinen, jonka huomiota on vaikea herättää, kaipaat ehkä ilmiölle jonkinlaista selitystä.
Valikoiva kuulo ei nimittäin ole välttämättä nuoren omaa syytä.
Sen osoittaa uusi tutkimus, joka myös paljastaa, että äidin äänen on erityisen vaikeaa tunkeutua kuuloesteen läpi murrosiän myllerryksen alettua kehossa ja että pohjimmiltaan kyse on vain hyvästä asiasta.
Aivot ovat ohjelmoituneet hakeutumaan pois
13 vuoden iässä aivojen palkitsemiskeskus alkaa nimittäin reagoida aiempaa heikommin äidin ääneen ja herkemmin uusiin tuntemattomiin ääniin.
Tämä on osa tarkoituksenmukaista biologista prosessia, jonka tarkoitus on tutkijoiden mukaan johdattaa nuoret yhä kauemmaksi vanhempien turvallisesta sylistä:
"Aivan kuten vauvat tietävät, että niiden kannattaa kuunnella äidin ääntä, teini-ikäiset tietävät, että heidän pitää kuunnella uusia ääniä", toteaa yksi uuden tutkimuksen tekijöistä, psykiatri Daniel Abrams lehdistötiedotteessa.
Äidit puhuivat siansaksaa
Abramsin ja tutkimustiimin tekemässä kokeessa magneettikuvannettin 13–16,5-vuotiaiden aivoja sen selvittämiseksi, mitä hormoneissa kylpevissä aivoissa murrosiässä tarkalleen tapahtuu.
Ennen magneettikuvannusta tutkijat laittoivat teinien äidit sanomaan kolme alle sekunnin kestävää sanaa, jotka olivat siansaksaa, ja tallensivat puheen. Tällä tavalla he varmistivat, että osanottajat eivät reagoisi sanojen merkityksiin tai niiden herättämiin tunteisiin.
Sen jälkeen tutkijat laittoivat kaksi koehenkilöille tuntematonta naista sanomaan samat sanat.
Kukin osanottaja kuunteli äitinsä ja vieraiden naisten tallenteen useita kertoja satunnaisessa järjestyksessä. Nuorille toistettiin myös erilaisia kodin ääniä, esimerkiksi astianpesukoneen ääntä, jotta tutkijat pääsivät vertailemaan, reagoivatko nuorten aivot niihin eri tavoin kuin ihmisten ääniin.
Vieraat äänet käynnistivät aivot
Magneettikuvista tutkijat näkivät, että kaikenlaiset äänet aktivoivat teini-ikäisillä useampia aivojen alueita kuin alle 12-vuotiailla lapsilla.
Tutkijatiimi havaitsi muun muassa, että ihmisäänet laittoivat vipinää erityisesti ylemmän ohimouurteen tienoille, joka suodattaa tärkeät äänet merkityksettömistä. Myös sosiaaliseen älykkyyteen vaikuttavan pihtipoimun alueella oli vilkasta toimintaa.
Aivojen aktiivisuus oli sitä vilkkaampaa, mitä vanhempi koehenkilö oli. Yhteys oli niin selvä, että tutkijat pystyivät lopulta arvaamaan osanottajien iän pelkästään aivokuvista.
Tutkijat: "Tämä on HYVÄ juttu"
Tutkijat havaitsivat myös, miten aivojen palkitsemisjärjestelmään kuuluva makaava tumake (nucleus accumbens) oli paljon aktiivisempi silloin, kun teini-ikäiset kuulivat vieraita ääniä, kuin silloin, kun heille toistettiin oman äidin ääntä.
Sama koski prefrontaalista aivokuorta, joka vastaa muun muassa sosiaalisen informaation arvioimisesta.
On olemassa oikein hyvä syy siihen, miksi uusi ja tuntematon alkaa yhtäkkiä vetää aivoja puoleensa. Tutkijoiden mukaan kyse on terveestä kypsymisprosessista:
"Tietyssä vaiheessa lapsi alkaa itsenäistyä, ja biologinen muutos tukee sitä", sanoo tutkimuksen johtava tutkija, Stanfordin yliopiston psykiatrian ja käyttäytymistieteen professori Vinod Menon.
"Juuri sen olemme paljastaneet tässä: muutoksen, joka auttaa teinejä suuntautumaan maailmaan ja solmimaan sosiaalisesti merkityksellisiä suhteita perheen ulkopuolelle", hän toteaa.