Teini ajattelee kuin aivovammainen

Aivot tuhoutuvat osittain

Aivot kasvavat suunnilleen täyteen mittaansa jo kuuden ensimmäisen elinvuoden aikana. Pitkään luultiin, että ne myös valmistuvat tässä ajassa. Nykyään tiedetään, että aivot jatkavat kehitystään vielä yli 15 vuotta. Ne oikeastaan mullistuvat ennen varsinaista aikuistumista.

Kouluikäisen aivoihin ei synny juuri lisää hermosoluja, ja tässä vaiheessa niitä onkin olemassa enemmän kuin niitä tarvitaan. Siksi aivot alkavat järjestelmällisesti tuhota itseään. Joiltain aivoalueilta häviää yli puolet hermosoluista murrosiän loppuun mennessä. Lisäksi monet hermosolujen välisistä liitoksista, synapseista, rappeutuvat.

Aivot karsivat etenkin niitä hermosoluja ja -yhteyksiä, joita käytetään vain satunnaisesti jos lainkaan. Tapahtumasarjaa voidaan verrata kuvanveistoon: taiteilija poistaa harkitusti tarpeetonta kiveä niin kauan, että jäljelle jää vain lopullinen muoto.

Karsinta on rajua, mutta tutkimusten mukaan se on välttämätöntä pysyvien hermoratojen vahvistumisen kannalta.

Mullistus vaikuttaa älyyn

Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa seurattiin lasten aivojen ja henkisen suorituskyvyn kehitystä monta vuotta. Tulosten mukaan niille, joiden otsalohkojen yläosasta karsiutui eniten hermosoluja, kehittyi paras sanamuisti.

Samankaltainen tutkimus osoitti lisäksi, että hermosolujen häviäminen otsalohkojen takaosasta paransi lasten hienomotoriikkaa.

Vanhojen hermoyhteyksien harveneminen johtaa puolestaan siihen, että aivoihin syntyy uusia tiedonsiirtoväyliä olemassa olevien hermosolujen välille. Tällä peruskorjauksella, jossa puretaan vanhaa ja rakennetaan uutta, on mullistava vaikutus nuoren henkisiin kykyihin.

University College Londonin professori Cathy Price mittasi 33 nuoren älykkyysosamäärän neljästi ikävuosien 14 ja 18 välillä ja totesi, että osalla se laski jopa 20 pistettä ja osalla se nousi enimmillään 23 pistettä. Henkilökohtaiset muutokset saattoivat ilmetä esimerkiksi niin, että kielelliset taidot paranivat ja päättely- ja ongelmanratkaisukyky sekä tilantaju huononivat selvästi.

Kulloisetkin tulokset riippuivat siitä, mitkä aivojen osat olivat vahvistumassa ja mitkä heikkenemässä.

Teini-ikäinen on herkkä

Nuoren aivot muuttuvat varsin kaavamaisesti: takimmaiset aivoalueet kypsyvät nopeasti, mutta otsalohkot jatkavat kehitystään aina noin 25 vuoden ikään asti. Tämä järjestys voi selittää aikuistuvan impulsiivisuuden, joka tarkoittaa esimerkiksi hätäilyä, harkitsemattomuutta, lyhytjännitteisyyttä ja uhrarohkeutta.

Yhdysvalloissa vuonna 2018 julkaistuun tutkimukseen osallistuneet nuoret saivat kokeessa valita, ottivatko he heti pienen rahapalkkion vai suuremman summan puolen vuoden kuluttua. Malttina ja harkitsemiskykynä ilmenevä kärsivällisyys kasvoi vuosien myötä. Aivokuvausten mukaan malttamattomimmille ei ollut vielä muodostunut vahvoja hermoyhteyksiä otsalohkojen ja mielihyväjärjestelmän välille.

Järjen kotina pidettävät otsalohkot eivät siis voineet vielä vastustaa kunnolla mielihyväjärjestelmän houkutuksia. Samankaltaista impulssikontrollin puutetta esiintyy niillä aivovammaisilla, joiden otsalohkot ovat vaurioituneet.

Teini-iässä otsalohkojen yhteydet muun muassa mantelitumakkeisiin ja subgenuaaliseen pihtipoimun etuosaan (sgACC) eivät ole vielä kehittyneet loppuun. Kyseiset alueet säätelevät sellaisia tunteita kuin iloa ja pelkoa. Siksi aikuistuvien on vaikea hallita reaktioitaan. He voivat vaikkapa suuttua tai liikuttua hyvin herkästi.

Itsehillinnän puute tulee esiin sosiaalisessa mediassa. Yhdysvaltalaisen Pittsburghin yliopiston psykologian professori Jennifer Silk selvitti asiaa tutkimuksella, jossa teinien aivot kuvattiin, kun he tekivät suhtautumistavan paljastavia valintoja.

Vuoden 2022 alussa tehdyssä kokeessa kävi ilmi, että torjunta aktivoi sgACC:ta. Koska reaktio ei ole yhtä selvä aikuisilla, voidaan olettaa, että toiminnan kiihtyminen johtuu nuoren aivojen kehittymättömyydestä.

Kun Silk palasi asiaan vuoden kuluttua, hän totesi, että ne, joiden sgACC oli toiminut erittäin vilkkaasti, kärsivät useammin masennusoireista. Keskeneräiset aivot osoittautuivat toisin sanoen haavoittuviksi, ja ehkä juuri tästä syystä nuorilla on suuri riski sairastua psyykkisesti.

Vuonna 2020 tehdyn brasilialaistutkimuksen mukaan ainakin neljäsosalla maailman teini-ikäisistä on jonkinlaisia mielenterveysongelmia. On saatu myös näyttöä siitä, että ne yleistyvät jatkuvasti. Mahdollisina selityksinä pidetään esimerkiksi sosiaalisen median käyttöä ja univajetta.

Kaoottiset aivot lisäävät luovuutta

Teini-iässä ollaan herkkiä toisellakin tavalla. Keskeneräiset aivot tekevät nuorista uhkarohkeita, uhmakkaita ja varomattomia. Riski kuolla onnettomuuden seurauksena on kuusi kertaa niin suuri 15–19 vuoden kuin 10–14 vuoden iässä. Lisäksi nuoret ovat taipuvaisia tekemään rikoksia ja käyttämään päihteitä.

Teinien impulsiivisuus ei ole kuitenkaan vain huono asia. Alankomaalaisten tutkijoiden mukaan aikuistuvien aivokaaos lisää luovuutta. Nuorten on helpompi keksiä uutta ja erilaista kuin aikuisten loppuun kehittyneillä aivoillaan.

Oppimistutkimuksessa teinit omaksuivat uusia tietoja ja yhdistivät niitä vanhoihin paremmin kuin aikuiset. Siksi nuoret keksivät vaivattomammin tuoreita ja omaperäisiä ratkaisuja ongelmiin. Alankomaalaiset tutkijat uskovat aivojen toimivan nuoruuden mullistumisvaiheessa joustavasti ja auttavan näin aikuistuvaa sopeutumaan erilaisiin tilanteisiin ja vastaamaan uusiin haasteisiin.

Aivojen peruskorjaus päättyy aikuistumisen kynnyksellä. Tarpeettomien hermosolujen karsinta loppuu, ja muun muassa otsalohkojen ja mielihyväjärjestelmän väliset yhteydet valmistuvat.

Mullistuksen tuloksena nuoresta tulee vähemmän luova aikuinen, jolla on kuitenkin enemmän järkeä päässään. Aikuistuminen muuttaa käyttäytymistä harkitsevammaksi, varovaisemmaksi ja pitkäjännitteisemmäksi. Enää mieliala ei vaihtele rajusti eivätkä tunteet kuohahtele.