Teini ajattelee kuin aivovammainen
Murrosiässä aivot muuttuvat niin rajusti, että osa niistä ei toimi. Siksi käyttäytymisestä tulee arvaamatonta, villiä tai ajattelematonta. Kaaos antaa kuitenkin aivoille erityisiä kykyjä.

Levite sulaa ruokapöydällä tyhjän maitopurkin vieressä, ja pesualtaassa on kasapäin likaisia lautasia, laseja ja ruokailuvälineitä. Teini istuu kaikessa rauhassa näpelöimässä puhelintaan vähät välittämättä keittiön sotkuisuudesta. Kun toinen vanhemmista huomauttaa asiasta, nuori purskahtaa itkuun.
Aikuisen näkökulmasta tarkasteltuna kohtuuttoman raju reaktio johtuu murrosikäisen aivojen massiivisesta muutoksesta. Aikuistuvan pään sisällä on käynnissä peruskorjaus, jonka aiheuttama kaaos tekee hänen käyttäytymisestään haastavaa muiden ja hänen itsensä kannalta.
Viimeaikaisten tutkimusten mukaan murrosikäisen kaoottiset aivot osoittavat kuitenkin myös erityistä kyvykkyyttä.
Aivot tuhoutuvat osittain
Aivot kasvavat suunnilleen täyteen mittaansa jo kuuden ensimmäisen elinvuoden aikana. Pitkään luultiin, että ne myös valmistuvat tässä ajassa. Nykyään tiedetään, että aivot jatkavat kehitystään vielä yli 15 vuotta. Ne oikeastaan mullistuvat ennen varsinaista aikuistumista.
Kouluikäisen aivoihin ei synny juuri lisää hermosoluja, ja tässä vaiheessa niitä onkin olemassa enemmän kuin niitä tarvitaan. Siksi aivot alkavat järjestelmällisesti tuhota itseään. Joiltain aivoalueilta häviää yli puolet hermosoluista murrosiän loppuun mennessä. Lisäksi monet hermosolujen välisistä liitoksista, synapseista, rappeutuvat.
AAMU

Väärä vuorokausirytmi pilaa koulupäivän
Murrosikäisille aikaiset aamuherätykset ovat vaikeita, ja heillä on oppitunneilla keskittymisvaikeuksia. Selitys löytyy heidän kaoottisista aivoistaan.
Kello 7: Valo tekee teinistä yökyöpelin ja aamuzombin
Murrosikäisen sisäinen kello jätättää noin kaksi tuntia. Siksi hänestä tuntuu kello 7, että kello on vasta 5. Tutkimusten mukaan teinit nukkuvat kevyemmin ja huonommin aivoissa tapahtuvan mullistuksen takia.
Aivotutkija Eva Telzer selvitti vuonna 2015 vaihtelevien unimallien ja aivojen rakenteen yhteyttä. Hän totesi, että jatkuvat suuret muutokset unen määrässä vaikuttivat kielteisesti aivojen eri osien välisten hermoyhteyksien vahvistumiseen.
Yöunen pituudella ei sen sijaan ollut merkittävää vaikutusta yhteyksien vakiintumiseen. Haitallisinta oli siis se, että nuoren uni-valverytmi oli epäsäännöllinen.
Teinit reagoivat herkästi valoon ennen nukkumaanmenoa. Esimerkiksi puhelimen näyttö tai lamppu voi häiritä väsyttävän pimeähormonin, melatoniinin, eritystä illalla varsinkin nuorilla.
Ongelman tausta: Uni-valverytmin säätely häiriintyy, ja sisäinen kello alkaa käydä liian hitaasti.

Kello 11: Keskeneräiset aivot eivät pysty keskittymään
Syynä siihen, että murrosikäinen ei pysty työskentelemään koulussa herpaantumatta viittä minuuttia kauempaa, on useiden aivoalueiden toiminnan kiihtyminen yhtä aikaa. Siksi ajatukset karkaavat omille teilleen ja mielenkiinto suuntautuu muuhun kuin tehtävään. Aikuinen käyttää keskittymiskykyä vaativien ongelmien ratkaisuun vain tarpeellisia aivojen osia.
Vuodelta 2014 olevan tutkimuksen mukaan puhelimen käyttö voi aiheuttaa nuorille keskittymisvaikeuksia. Analysoituaan yli 7 000 koululaisen käyttäytymistä kiinalaistutkijat totesivat, että niillä, jotka käyttivät paljon puhelinta, oli surkea keskittymiskyky. Ne oppilaat, jotka näpelöivät puhelinta jatkuvasti, jaksoivat seurata opetusta kaikkein huonoimmin.
Ongelman tausta: Keskittymiskykyä säätelevien otsalohkojen kehitys jatkuu noin 25 vuoden ikään saakka.

Aikuistuvan aivojen täytyy käyttää enemmän energiaa keskittymiseen kuin muunikäisten. Alla oleva pylväskaavio ilmaisee oikean (keltainen) ja vasemman (punainen) otsalohkon aktiivisuuden, kun tehdään syventymistä vaativaa tehtävää. Teineillä (keskellä) kumpikin toimii vilkkaammin kuin lapsilla (vasemmalla) ja aikuisilla (oikealla).

Aivot karsivat etenkin niitä hermosoluja ja -yhteyksiä, joita käytetään vain satunnaisesti jos lainkaan. Tapahtumasarjaa voidaan verrata kuvanveistoon: taiteilija poistaa harkitusti tarpeetonta kiveä niin kauan, että jäljelle jää vain lopullinen muoto.
Karsinta on rajua, mutta tutkimusten mukaan se on välttämätöntä pysyvien hermoratojen vahvistumisen kannalta.
Mullistus vaikuttaa älyyn
Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa seurattiin lasten aivojen ja henkisen suorituskyvyn kehitystä monta vuotta. Tulosten mukaan niille, joiden otsalohkojen yläosasta karsiutui eniten hermosoluja, kehittyi paras sanamuisti.
Samankaltainen tutkimus osoitti lisäksi, että hermosolujen häviäminen otsalohkojen takaosasta paransi lasten hienomotoriikkaa.
Vanhojen hermoyhteyksien harveneminen johtaa puolestaan siihen, että aivoihin syntyy uusia tiedonsiirtoväyliä olemassa olevien hermosolujen välille. Tällä peruskorjauksella, jossa puretaan vanhaa ja rakennetaan uutta, on mullistava vaikutus nuoren henkisiin kykyihin.
University College Londonin professori Cathy Price mittasi 33 nuoren älykkyysosamäärän neljästi ikävuosien 14 ja 18 välillä ja totesi, että osalla se laski jopa 20 pistettä ja osalla se nousi enimmillään 23 pistettä. Henkilökohtaiset muutokset saattoivat ilmetä esimerkiksi niin, että kielelliset taidot paranivat ja päättely- ja ongelmanratkaisukyky sekä tilantaju huononivat selvästi.
Kulloisetkin tulokset riippuivat siitä, mitkä aivojen osat olivat vahvistumassa ja mitkä heikkenemässä.
Teini-ikäinen on herkkä
Nuoren aivot muuttuvat varsin kaavamaisesti: takimmaiset aivoalueet kypsyvät nopeasti, mutta otsalohkot jatkavat kehitystään aina noin 25 vuoden ikään asti. Tämä järjestys voi selittää aikuistuvan impulsiivisuuden, joka tarkoittaa esimerkiksi hätäilyä, harkitsemattomuutta, lyhytjännitteisyyttä ja uhrarohkeutta.
Yhdysvalloissa vuonna 2018 julkaistuun tutkimukseen osallistuneet nuoret saivat kokeessa valita, ottivatko he heti pienen rahapalkkion vai suuremman summan puolen vuoden kuluttua. Malttina ja harkitsemiskykynä ilmenevä kärsivällisyys kasvoi vuosien myötä. Aivokuvausten mukaan malttamattomimmille ei ollut vielä muodostunut vahvoja hermoyhteyksiä otsalohkojen ja mielihyväjärjestelmän välille.
Järjen kotina pidettävät otsalohkot eivät siis voineet vielä vastustaa kunnolla mielihyväjärjestelmän houkutuksia. Samankaltaista impulssikontrollin puutetta esiintyy niillä aivovammaisilla, joiden otsalohkot ovat vaurioituneet.
ILTAPÄIVÄ

Nopeaa palkintoa himoitaan oppia enemmän
Nälkäinen mielihyväjärjestelmä ja epäkypsät otsalohkot tekevät teinistä lusmuilijan, joka häslää ja sekoilee.
Kello 15: Teini kaipaa huvia ja jännitystä
Yksi syy yläkouluikäisten luvattomiin poissaoloihin on se, että heidän vielä kypsymättömien aivojensa mielihyväjärjestelmä kannustaa heitä etsimään nopeasti palkitsevia asioita. Koska opetuksesta ei saada aina kiksejä, välitöntä nautintoa ja tyydytystä haetaan muualta kuin luokasta. Siksi vaikkapa pelaamisesta voi tulla koulunkäyntiä tärkeämpää.
Kokeessa, jossa teinit voivat voittaa rahaa, he valitsevat usein strategian, jossa voitto on mahdollista maksimoida suurella riskillä ja joka johtaa yleensä voiton menettämiseen. Aikuiset ovat monesti varovaisempia: he yrittävät varmistaa edes pienen voiton.
Ongelman tausta: Nuoret odottavat malttamattomasti palkkioita, joita aivojen mielihyväjärjestelmä lupaa.

Kello 17: Aikuistuva toimii sekopäisesti
Nuoret unohtavat, mitä on sovittu, ja myöhästelevät jatkuvasti. Syynä hällä väliä -asenteeseen on se, että otsalohkot eivät ole kehittyneet loppuun. Asia kävi ilmi Dustin Albertin tutkimuksessa vuonna 2011.
Albert pyysi nuoria koehenkilöitään pelaamaan Tower of London -lautapeliä, jossa on hyötyä taitavasta strategisesta suunnittelusta. Otsalohkot säätelevät tätä kykyä. Albert sai selville, että nuorten pelitaidot paranivat sitä mukaa kuin heidän otsalohkonsa kehittyivät.
Ongelman tausta: Harkinnan, päättelyn ja itsehillinnän kannalta keskeisten otsalohkojen kehitys on vielä kesken.

Teini-iässä otsalohkojen yhteydet muun muassa mantelitumakkeisiin ja subgenuaaliseen pihtipoimun etuosaan (sgACC) eivät ole vielä kehittyneet loppuun. Kyseiset alueet säätelevät sellaisia tunteita kuin iloa ja pelkoa. Siksi aikuistuvien on vaikea hallita reaktioitaan. He voivat vaikkapa suuttua tai liikuttua hyvin herkästi.
Itsehillinnän puute tulee esiin sosiaalisessa mediassa. Yhdysvaltalaisen Pittsburghin yliopiston psykologian professori Jennifer Silk selvitti asiaa tutkimuksella, jossa teinien aivot kuvattiin, kun he tekivät suhtautumistavan paljastavia valintoja.
Vuoden 2022 alussa tehdyssä kokeessa kävi ilmi, että torjunta aktivoi sgACC:ta. Koska reaktio ei ole yhtä selvä aikuisilla, voidaan olettaa, että toiminnan kiihtyminen johtuu nuoren aivojen kehittymättömyydestä.
Kun Silk palasi asiaan vuoden kuluttua, hän totesi, että ne, joiden sgACC oli toiminut erittäin vilkkaasti, kärsivät useammin masennusoireista. Keskeneräiset aivot osoittautuivat toisin sanoen haavoittuviksi, ja ehkä juuri tästä syystä nuorilla on suuri riski sairastua psyykkisesti.
Vuonna 2020 tehdyn brasilialaistutkimuksen mukaan ainakin neljäsosalla maailman teini-ikäisistä on jonkinlaisia mielenterveysongelmia. On saatu myös näyttöä siitä, että ne yleistyvät jatkuvasti. Mahdollisina selityksinä pidetään esimerkiksi sosiaalisen median käyttöä ja univajetta.
Kaoottiset aivot lisäävät luovuutta
Teini-iässä ollaan herkkiä toisellakin tavalla. Keskeneräiset aivot tekevät nuorista uhkarohkeita, uhmakkaita ja varomattomia. Riski kuolla onnettomuuden seurauksena on kuusi kertaa niin suuri 15–19 vuoden kuin 10–14 vuoden iässä. Lisäksi nuoret ovat taipuvaisia tekemään rikoksia ja käyttämään päihteitä.
ILTA

Herkät aivot tekevät huimapäiseksi
Teinit ottavat usein riskejä, jotka kertovat harkinnan puutteesta. Syynä on aivojen herkkyys ja keskeneräisyys yhteyksien osalta.
Kello 20: Vajavaisesta viestinnästä seuraa luonnevika
Jo syntymään mennessä loppuun kehittyvät mantelitumakkeet säätelevät tunteita, kuten iloa, surua ja pelkoa. Mantelitumakkeiden yhteydet otsalohkoihin valmistuvat kuitenkin vasta murrosiän jälkeen. Siksi teinin otsalohkojen on vaikea sopeuttaa tunnereaktioita ja estää tunteita pääsemästä valloilleen.
Samaisten aivojen osien yhteydet ovat kehittyneet heikosti myös psykopaateilla. Tämä saattaa selittää sen, miksi he eivät tunne häpeää, syyllisyyttä eivätkä myötätuntoa.
Ongelman tausta: Mantelitumakkeiden ja otsalohkojen puutteellinen vuorovaikutus aiheuttaa psykopatialle ominaisia käyttäytymispiirteitä.

Kello 22: Joukossa tyhmyys tiivistyy
Yhdysvaltalaisen Templen yliopiston tutkijat totesivat, että autopelejä yksin pelaavat nuoret ajavat yhtä varovasti kuin aikuiset. Kun nuoret pelaavat niitä kavereidensa kanssa, ajotapa muuttuu holtittomammaksi.
Syynä ei pidetä sitä, että aikuistuvan on vaikeampi arvioida riskejä muiden seurassa. Selittäviä tekijöitä ovat ryhmäpaine, näyttämisen halu ja voitontahto. Kun yritetään olla vakuuttavia, otetaan suurempia riskejä.
Aivokuvausten mukaan mielihyväjärjestelmä herkistyy kavereiden läsnä ollessa. Siksi palkintoa tavoitellaan hanakammin ja siitä tunnetaan enemmän tyydytystä.
Ongelman tausta: Herkkä mielihyväjärjestelmä houkuttelee riskikäyttäytymiseen.

Autopeliä pelaavien koehenkilöiden piti päättää nopeasti, ajavatko he liikennevaloissa päin keltaista. Alla olevan pylväskaavion mukaan 13–16-vuotiaat murrosikäiset (keltainen), 18–20-vuotiaat nuoret (oranssi) ja aikuiset (punainen) ottivat yhtä suuren riskin ollessaan yksin (vasen puoli). Murrosikäisten riskinotto muuttui selvästi eniten, kun heillä oli seuraa (oikea puoli).

Teinien impulsiivisuus ei ole kuitenkaan vain huono asia. Alankomaalaisten tutkijoiden mukaan aikuistuvien aivokaaos lisää luovuutta. Nuorten on helpompi keksiä uutta ja erilaista kuin aikuisten loppuun kehittyneillä aivoillaan.
Oppimistutkimuksessa teinit omaksuivat uusia tietoja ja yhdistivät niitä vanhoihin paremmin kuin aikuiset. Siksi nuoret keksivät vaivattomammin tuoreita ja omaperäisiä ratkaisuja ongelmiin. Alankomaalaiset tutkijat uskovat aivojen toimivan nuoruuden mullistumisvaiheessa joustavasti ja auttavan näin aikuistuvaa sopeutumaan erilaisiin tilanteisiin ja vastaamaan uusiin haasteisiin.
Teinin kaoottiset aivot toimivat luovemmin ja keksivät tuoreita ratkaisuja helpommin.
Aivojen peruskorjaus päättyy aikuistumisen kynnyksellä. Tarpeettomien hermosolujen karsinta loppuu, ja muun muassa otsalohkojen ja mielihyväjärjestelmän väliset yhteydet valmistuvat.
Mullistuksen tuloksena nuoresta tulee vähemmän luova aikuinen, jolla on kuitenkin enemmän järkeä päässään. Aikuistuminen muuttaa käyttäytymistä harkitsevammaksi, varovaisemmaksi ja pitkäjännitteisemmäksi. Enää mieliala ei vaihtele rajusti eivätkä tunteet kuohahtele.