Lihaksissa ja sidekudoksissa kipua aiheuttavan fibromyalgian syytä ei tiedetä. Ruotsalaiset ja yhdysvaltalaiset tutkijat ovat kuitenkin jo päässeet jyvälle siitä, kuinka oireet ilmaantuvat.
Fibromyalgia on monioireinen krooninen kipusairaus, josta puhutaankin yleensä oireyhtymänä, sillä siihen liittyvät tuki- ja liikuntaelimistön kipujen lisäksi usein esimerkiksi väsymys ja päänsärky.
Aikuisväestöstä on arvioitu sairastavan fibromyalgiaa 2–5 prosenttia, ja potilaista 90 prosenttia on naisia.
Syynä hermoston tulehtuneet solut
Tutkimusten mukaan fibromyalgian taustalla on tulehdustila, josta kärsivät aivojen glia- eli hermotukisolut.
Kun tutkittiin kahden gliasolutyypin – mikrogliasolujen ja astrosyyttien – toimintaa 31 potilaalla, kävi ilmi, että varsinkin mikrogliasolut olivat normaalia aktiivisempia.
Tällä solutyypillä on tärkeä osa aivojen puolustusjärjestelmässä, sillä ne poistavat hermokudoksesta jätteitä ja vieraita aineksia. Vaikuttaa siis siltä, että fibromyalgiassa mikrogliasolut ryhtyvät turhan hanakasti työhön ja aiheuttavat tarpeettoman tulehduksen.
Japanilaistutkijat ovat saaneet verisolun kehittymään munasolun esiasteeksi, oogonioksi.
Siitä saattaa seurata kipuhermojen herkistyminen, joka johtaa fibromyalgian oireisiin.
Fyysinen syy enteilee uusia hoitomenetelmiä.
Näin fibromyalgia vaikuttaa kehoon
Lihakset ja nivelet
Ensimmäiset sairauden oireet ovat lihas- ja nivelkivut.
Lihakset ovat kipeät etenkin aamuisin, kun ne ovat nukkumisen ja pitkän liikkumattomuuden jäljiltä kankeat.
Aivot
Sairastuneella voi olla keskittymisvaikeuksia ja väsymystä, mutta tyypillisin oire on päänsärky.
Usein sairastunut on niin uupunut, että hän ei kykene tekemään sitä, mitä hän haluaisi, jollei hän lepää päivän aikana.
Osalla esiintyy myös psyykkisiä oireita.
Vatsa
Monilla on vatsakipuja ja pahoinvointia.
Virtsarakko
Joillakuilla oirehtii virtsarakko ja voi esiintyä virtsausongelmia.
Suolisto
Paksusuoli voi olla ärsyyntynyt, mikä aiheuttaa turvotusta ja ajoittaista ripulia tai ummetusta.
