Sähkömagnetismi lievittää masennusta

Sähkömagneettinen myssy päähän, ja mieliala nousee. Mullistava hoitomenetelmä piristää depressiivisiä aivosoluja ja saattaa auttaa niitä miljoonia ihmisiä, jotka kärsivät sairaalloisesta masennuksesta.

Shutterstock

Miljoonat positiivisesti varautuneet natriumionit virtaavat hermosoluun sen ulkokuoren, solukalvon, mikroskooppisen proteiiniportin kautta.

Voimakas sähkövarauksisten ionien virta saa myös vieressä olevan portin avautumaan. Aina vain enemmän ioneja virtaa sisään, ja portti toisensa jälkeen avautuu. Ketjureaktion kaltainen tapahtumasarja etenee pitkin hermosolun pitkää viejähaaraketta aina sen päähän asti.

Siellä virta saa solun järjestämään välittäjäaineilotulituksen. Aineet sitoutuvat toiseen hermosoluun, ja sen portit alkavat aueta ketjureaktiona. Sähköimpulssi etenee aivoissa hermosolu hermosolulta – ja saa esimerkiksi tuntemaan mielihyvää.

Näin aivot toimivat normaalisti. Järjestelmään voi kuitenkin syntyä vikoja, jotka joissakin tapauksissa johtavat masennukseen. Noin 350 miljoonaa ihmistä kärsii tästä mielialahäiriöstä, joka muun muassa ilme­nee elämänilon ja voimien vähenemisenä.

Toiset masentuneet saavat apua keskusteluista ja lääkkeistä, toisille niistä on tuskin lainkaan hyötyä. Uusi hoitomenetelmä, sähkömagnetismi, antaa toiveita paranemisesta myös jälkimmäiselle ryhmälle.

Lääke suurennuslasin alle

Tutkijat ovat vuosikymmeniä yrittäneet selvittää, kuinka masennus kehittyy. 1960-luvulla mielialahäiriölle esitettiin ensimmäiset tieteelliset selitykset, joiden mukaan tiettyjen keskushermoston välittäjäaineiden – etenkin serotoniinin – puute on ensisijainen masennuksen syy.

Teoria toi mukanaan yksinkertaisen ratkaisun: masennus saadaan kuriin suurentamalla hermo­ solujen käytössä olevan serotoniinin määrää.

Ketjureaktio turvaa viestinnän

Terveissä aivoissa hermosolut ovat mestareita tuottamaan sähköimpulsseja ja välittämään niitä naapureilleen.

Oliver Larsen

Ionit virtaavat hermosoluun

Sähköimpulssit kulkevat hermo­solun läpi ionikanaviksi kutsuttujen pienten porttien avustuksella. Kun portti avautuu, ionit virtaavat soluun. Tämä saa viereisen portin avautumaan. Ketjureaktio jatkuu solun päähän asti.

Oliver Larsen

Solu ryöpsäyttää välittäjäaineita

Solun päässä ionivirta saa pienet välittäjäainerakkulat sulautumaan yhteen solun pinnan kanssa. Silloin välittäjäaineet vapautuvat.

Oliver Larsen

Seuraava solu avaa porttinsa

Välittäjäaineet sitoutuvat toisen hermosolun reseptoreihin. Tämä saa sen avaamaan yksittäisiä ionikanavia. Ionit virtaavat sisään, ja impulssi kulkee solun läpi.

Oliver Larsen

Melko pian markkinoille ilmestyikin uusi lääkeryhmä: SSRI eli selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät. SSRI-lääkkeet häiritsevät sitä mekanismia, joka normaalisti poistaa serotoniinia hermosolujen välisistä liitoksista, synapseista, ja ehkäisevät näin serotoniinivajetta.

Synapsien serotoniinimäärää kasvattavista lääkkeistä, joita on muitakin kuin varsinaiset SSRI-lääkkeet, on tullut länsimaissa suosituin hoitomenetelmä, mutta niitä ei pidetä suinkaan ongelmattomina.

Lääkitys voi aiheuttaa monenlaisia haittoja pahoinvoinnista unihäiriöihin ja seksihalujen puutteesta seksuaaliseen kyvyttömyyteen. Lisäksi on saatu tutkimusnäyttöä siitä, että SSRI-lääkkeiden teho masennuksen hoidossa voi vastata lumelääkettä eli valmistetta, joka ei sisällä farmakologisesti vaikuttavaa ainetta.

© Science Photo Library

SSRI-lääkkeiden vaikuttavuutta selvitettiin vuonna 2018 laajassa analyysissä, jossa kansainvälinen tutkijaryhmä kävi läpi kaikki niillä tehdyt masennustutkimukset.

Selvitys on kattavin laatuaan ja loppupäätelmältään yksiselitteinen: SSRI-lääkkeet tehoavat kyllä lumelääkettä paremmin, mutta niistä on vähemmän hyötyä masentuneille kuin yleisesti luullaan.

Analyysi on tärkeä merkkipaalu masennuksen hoidossa. Se osoittaa, että patenttiratkaisusta ei voida puhua, sillä potilaiden reaktioissa on suurta yksilöllistä vaihtelua.

350 000 000 ihmistä maailmassa sairastaa masennusta

Toisin sanoen osa hyötyy lääkityksestä keskimääräistä enemmän, osalla taas apu jää olemattomaksi.

Suuresta suosiostaan huolimatta SSRI-lääkkeet ovat jääneet oikeastaan suureksi lupaukseksi, ja nykyään ymmärretään, että masennus on luultua paljon monimutkaisempi sairaus. Uusia teorioita on siis odotettavissa ennen pitkää.

Tulehdus myrkyttää aivot

SSRI-lääkkeet kasvattavat välittömästi serotoniinin määrää aivoissa, mutta yleensä kestää viikkoja, ennen kuin lääkitys alkaa vaikuttaa. Siksi tutkijat ovat tätä nykyä yksimielisiä siitä, että lääkkeiden teho masennuksen hoidossa johtuu muustakin kuin suoraviivaisesta serotoniinimäärän kasvusta. Aineiden kanssa joutuvat tekemisiin monet elimistön osat, kuten immuunijärjestelmä, ja tämä saattaa selittää vaikutusta.

Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että masennukseen reagoivat useat eri järjestelmät. Esimerkiksi synapseja häviää tai tiettyjä proteiineja puuttuu. Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että muutokset johtuvat yhdestä ja samasta syystä: tulehduksesta.

Masentuneiden tavallisesta poikkeavista tulehdustiloista on olemassa vahvaa näyttöä. Tulehdus on sinänsä kehon normaali puolustuskeino, jota se käyttää vaikkapa taudinaiheuttajabakteerien taltuttamiseen. Tulehdus voi kuitenkin olla seurausta muun muassa pitkittyneestä stressistä.

Hyökkäys: Stressi tuhoaa yhteyksiä

Tulehdus, stressi ja unihäiriöt – tutkijoilla on useita ehdokkaita niiksi tekijöiksi, jotka sotkevat viestintää masentuneen aivoissa.

Teoria 1:

Stressi hävittää hermoliitoksia

Jatkuessaan stressi saa aivosolut kylpemään stressihormoneissa, kuten kortisolissa. Ne häiritsevät tärkeiden proteiinien muodostumista synapseissa eli kahden hermosolun liitospinnoissa. Siksi hermoliitokset surkastuvat tai tuhoutuvat. Sitten solut eivät voi enää viestiä keskenään.

Teoria 2

Immuunijärjestelmä nitistää hermosoluja

Lievä krooninen tulehdus suurentaa masennuksen riskiä. Tulehdustilan aikana immuunisolut ovat yliaktiivisia ja ne tuottavat sytokiineiksi kutsuttuja viestiaineita. Sytokiinit estävät hermosoluja muodostamasta uusia synapseja ja pahimmassa tapauksessa tuhoavat hermosoluja.

Teoria 3

Unihäiriöt vaientavat soluja

Kun nukutaan liian paljon tai liian vähän, on olemassa vaara, että hermosolut menettävät normaalin kykynsä vapauttaa tai sitoa välittäjä­aine serotoniinia. Se lamauttaa soluviestintää.

Tulehdus saattaa johtaa siihen, että välttämätön aminohappo tryptofaani, jota elimistö tarvitsee valmistaessaan esimerkiksi serotoniinia, muuttuu aivoille haitallisiksi aineiksi. Sitouduttuaan reseptoreihin myrkyt kiihdyttävät hermosolujen toimintaa ja ajavat ne loppuun sillä seurauksella, että tärkeiden välittäjäaineiden tuotanto lakkaa.

Lopputulos on, että aivojen palkitsemis- eli mielihyväjärjestelmä ei toimi enää kunnolla. Tutkimusten mukaan tulehduksen saaminen kuriin lievittää masennusta, ja se voi tapahtua yleiskunnon parantamisella liikunnan avulla.

Voimaharjoittelu aktivoi lihassoluja ja saa ne ottamaan tryptofaania, jolloin siitä ei synny yhtä paljon myrkkyjä.

Aivot sopeutuvat huonosti

Aivojen plastisiteetiksi kutsutulla muovautuvuudella on tärkeä osuus masennuksen kehittymisessä. Suuri muovautuvuus tarkoittaa sitä, että aivot kykenevät muodostamaan uusia soluja, verisuonia ja hermo­solujen välisiä yhteyksiä.

Masennuksessa aivot menettävät muovautuvuuttaan.

Aivojen täytyy sopeutua kulloiseenkin tilanteeseen. Kovia paikkoja ovat esimerkiksi läheisen kuolema tai lähtöpassien saaminen työstä.

Tutkitusti osalla ihmisistä on perinnöllinen taipumus masentua rankoissa elämänvaiheissa. Mahdollisena selityksenä pidetään sitä, että perimän takia heidän aivonsa muovautuvat huonommin.

Jotkin masennuslääkkeet näyttävät parantavan aivojen kykyä muodostaa uusia hermosolujen välisiä yhteyksiä. Vaikutus tulee esiin erityisesti hippokampuksessa, joka on masentuneilla tyypillisesti tavallista pienempi. Eläinkokeiden mukaan lääkitys saa aivoalueen kasvamaan normaaliksi.

VIDEO: Opi lisää masennuksen oireista

Viime vuosina masennuspotilaiden aivojen muovautuvuutta on yritetty lisätä ilman lääkkeitä. Tutkimuskohteena on ollut muun muassa aivojen sähköstimulaatio. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi kiinnittämällä leikkauksessa aivoihin pieniä elektrodeja. Menetelmän anti on jäänyt kuitenkin melko vaatimattomaksi, ja koska kirurgiaan liittyy suuri riski, siihen turvaudutaan harvoin.

Idean hieman jalostuneempi sovellus on transkraniaalinen magneettistimulaatio, jossa aivoihin lähetetään voimakkaita sähköpulsseja pään ulkopuolisella laitteella. Menetelmä on käytössä, ja siitä on todettu olevan joskus apua, vaikka teho ei ole valtaisa.

Hoitoa hankaloittaa se, että se annetaan sairaalassa tai poliklinikalla ja että käyntikertoja tarvitaan yleensä monta melko lyhyin välein. Siksi tuore ratkaisu on herättänyt paljon kiinnostusta – se sopii nimittäin kotikäyttöön. Potilaskokeiden tuloksia on pidetty kaiken lisäksi hyvin lupaavina.

Päähine virkistää soluja

Hoidossa käytetään erikoispäähinettä kerran päivässä puolen tunnin ajan. Sykkivään sähkömagneettiseen kenttään perustuvan T-PEMF-menetelmän ansiosta masennuksen pitäisi hellittää jo parissa kuukaudessa.

© Steen Dissing, Københavns Universitet

Testeissä masennuksesta on parantunut noin joka toinen kroonisesti masentunut koehenkilö. Niilläkin osallistujilla, jotka eivät ole päässeet kokonaan eroon masennuksesta, oireet ovat lievittyneet merkittävästi.

T-PEMF on ollut sallittu Euroopassa jo vuodesta 2015, mutta potilaskokeet eivät ole vakuuttaneet lääkärikuntaa.

Päähine johtaa hermosolut kasvu-uralle

Sähkömagneettisilla keloilla varustettu päähine lähettää impulsseja aivoihin ja vaikuttaa hermosolujen entsyymeihin. Hoito kiihdyttää hermosolujen välisten yhteyksien muodostumista ja tukee hermosolujen vilkasta toimintaa.

Oliver Larsen

Kela lähettää impulsseja syvälle aivoihin

Potilas käynnistää seitsemän päätään ympäröivää kelaa. Kelat tuottavat sykkiviä sähkömagneettisia kenttiä, jotka ulottuvat aivojen syviin osiin asti.

Oliver Larsen

Kenttien vaikutus kohdistuu ennen kaikkea hippokampukseen ja otsalohkoon, jotka ovat masentuneilla usein normaalia pienemmät tai passiivisemmat.

Oliver Larsen

Impulssit aktivoivat entsyymiä

Sähkömagneettiset kentät vaikuttavat Src-kinaasi-entsyymin sähkövarauksisiin osiin hermosolujen sisällä. Tällöin Src-kinaasi aktivoituu ja lähettää viestin eteenpäin solussa.

Oliver Larsen

Tästä seuraa, että solu alkaa vapauttaa ympäristöönsä runsaasti niin sanottuja kasvutekijöitä.

Oliver Larsen

Kasvutekijät saavat solut kasvamaan

Kasvutekijät sitoutuvat hermosolun omiin ja lähellä olevien hermosolujen reseptoreihin.

Oliver Larsen

Reseptoreista soluihin siirtyvät viestit saavat ne kasvattamaan uusia synapseja. Hermosolujen välisten yhteyksien lisääntyessä aivoalueella soluviestintä vilkastuu ja tehostuu merkittävästi.

Oliver Larsen

Hermosolut edistävät verenkiertoa

Toiminnan vilkastuminen saa hermosolut vapauttamaan enemmän kasvutekijöitä, kuten VEGF-proteiinia.

Oliver Larsen

Tämä sitoutuu aivojen verisuoniin ja panee ne haaroittumaan hermosolujen suuntaan. Uudet verisuonet tehostavat hapen ja ravinnon kuljetusta ja pitävät näin yllä aivoalueen aktiivisuutta.

Oliver Larsen

Käynnissä oleva laaja tutkimus saattaa muuttaa lääkäreiden asenteita. T-PEMF-menetelmää testataan kuudessa tanskalaisessa sairaalassa, ja alustavien tietojen mukaan vielä tänä vuonna julkistettavat tulokset osoittavat sen tepsivän masennukseen.

Hoitovälineenä toimivassa päähineessä on seitsemän kuparikelaa, jotka tuottavat aivoihin heikkoja sykkiviä sähkömagneettisia kenttiä. Voimakkuudeltaan magneettikentät vastaavat niitä sähkökenttiä, joita syntyy luonnollisesti hermosolujen lähettäessä impulsseja.

Sähkömagneettiset kentät ilmeisesti kasvattavat niin sanottujen kasvutekijöiden määrää aivoissa ja tätä kautta edistävät uusien synapsien muodostumista ja verisuonien haarautumista. Laajeneva verisuonisto parantaa hermosolujen hapen ja ravinnon saantia, mikä taas heijastuu niiden toiminta- ja viestintäkykyyn. Sillä on puolestaan yhteys mielialaan.

T-PEMF lupaa apua niille masennuspotilaille, jotka hyötyvät vähän jos lainkaan nyt tarjolla olevista hoitomenetelmistä. Menetelmä voi osoittautua hyödylliseksi myös eri aivosairauksien hoidossa. Vuonna 2018 sen todettiin voivan lievittää Parkinsonin taudin oireita, ja tavoitteena on selvittää, onko siitä aseeksi myös dementiaa vastaan.

Lue myös:

hjernescan
Älykkyys

Paksut aivot ovat älykkäimmät

0 minuuttia
Muisti

Aivot poistavat lapsuusmuistot

1 minuuttia
uskomuksia aivoista
Aivot

5 myyttiä ihmisen aivoista

4 minuuttia

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!