Sähkömagnetismi lievittää masennusta

Melko pian markkinoille ilmestyikin uusi lääkeryhmä: SSRI eli selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät. SSRI-lääkkeet häiritsevät sitä mekanismia, joka normaalisti poistaa serotoniinia hermosolujen välisistä liitoksista, synapseista, ja ehkäisevät näin serotoniinivajetta.

Synapsien serotoniinimäärää kasvattavista lääkkeistä, joita on muitakin kuin varsinaiset SSRI-lääkkeet, on tullut länsimaissa suosituin hoitomenetelmä, mutta niitä ei pidetä suinkaan ongelmattomina.

Lääkitys voi aiheuttaa monenlaisia haittoja pahoinvoinnista unihäiriöihin ja seksihalujen puutteesta seksuaaliseen kyvyttömyyteen. Lisäksi on saatu tutkimusnäyttöä siitä, että SSRI-lääkkeiden teho masennuksen hoidossa voi vastata lumelääkettä eli valmistetta, joka ei sisällä farmakologisesti vaikuttavaa ainetta.

SSRI-lääkkeiden vaikuttavuutta selvitettiin vuonna 2018 laajassa analyysissä, jossa kansainvälinen tutkijaryhmä kävi läpi kaikki niillä tehdyt masennustutkimukset.

Selvitys on kattavin laatuaan ja loppupäätelmältään yksiselitteinen: SSRI-lääkkeet tehoavat kyllä lumelääkettä paremmin, mutta niistä on vähemmän hyötyä masentuneille kuin yleisesti luullaan.

Analyysi on tärkeä merkkipaalu masennuksen hoidossa. Se osoittaa, että patenttiratkaisusta ei voida puhua, sillä potilaiden reaktioissa on suurta yksilöllistä vaihtelua.

Toisin sanoen osa hyötyy lääkityksestä keskimääräistä enemmän, osalla taas apu jää olemattomaksi.

Suuresta suosiostaan huolimatta SSRI-lääkkeet ovat jääneet oikeastaan suureksi lupaukseksi, ja nykyään ymmärretään, että masennus on luultua paljon monimutkaisempi sairaus. Uusia teorioita on siis odotettavissa ennen pitkää.

Tulehdus myrkyttää aivot

SSRI-lääkkeet kasvattavat välittömästi serotoniinin määrää aivoissa, mutta yleensä kestää viikkoja, ennen kuin lääkitys alkaa vaikuttaa. Siksi tutkijat ovat tätä nykyä yksimielisiä siitä, että lääkkeiden teho masennuksen hoidossa johtuu muustakin kuin suoraviivaisesta serotoniinimäärän kasvusta. Aineiden kanssa joutuvat tekemisiin monet elimistön osat, kuten immuunijärjestelmä, ja tämä saattaa selittää vaikutusta.

Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että masennukseen reagoivat useat eri järjestelmät. Esimerkiksi synapseja häviää tai tiettyjä proteiineja puuttuu. Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että muutokset johtuvat yhdestä ja samasta syystä: tulehduksesta.

Masentuneiden tavallisesta poikkeavista tulehdustiloista on olemassa vahvaa näyttöä. Tulehdus on sinänsä kehon normaali puolustuskeino, jota se käyttää vaikkapa taudinaiheuttajabakteerien taltuttamiseen. Tulehdus voi kuitenkin olla seurausta muun muassa pitkittyneestä stressistä.

Tulehdus saattaa johtaa siihen, että välttämätön aminohappo tryptofaani, jota elimistö tarvitsee valmistaessaan esimerkiksi serotoniinia, muuttuu aivoille haitallisiksi aineiksi. Sitouduttuaan reseptoreihin myrkyt kiihdyttävät hermosolujen toimintaa ja ajavat ne loppuun sillä seurauksella, että tärkeiden välittäjäaineiden tuotanto lakkaa.

Lopputulos on, että aivojen palkitsemis- eli mielihyväjärjestelmä ei toimi enää kunnolla. Tutkimusten mukaan tulehduksen saaminen kuriin lievittää masennusta, ja se voi tapahtua yleiskunnon parantamisella liikunnan avulla.

Voimaharjoittelu aktivoi lihassoluja ja saa ne ottamaan tryptofaania, jolloin siitä ei synny yhtä paljon myrkkyjä.

Aivot sopeutuvat huonosti

Aivojen plastisiteetiksi kutsutulla muovautuvuudella on tärkeä osuus masennuksen kehittymisessä. Suuri muovautuvuus tarkoittaa sitä, että aivot kykenevät muodostamaan uusia soluja, verisuonia ja hermo­solujen välisiä yhteyksiä.

Masennuksessa aivot menettävät muovautuvuuttaan.

Aivojen täytyy sopeutua kulloiseenkin tilanteeseen. Kovia paikkoja ovat esimerkiksi läheisen kuolema tai lähtöpassien saaminen työstä.

Tutkitusti osalla ihmisistä on perinnöllinen taipumus masentua rankoissa elämänvaiheissa. Mahdollisena selityksenä pidetään sitä, että perimän takia heidän aivonsa muovautuvat huonommin.

Jotkin masennuslääkkeet näyttävät parantavan aivojen kykyä muodostaa uusia hermosolujen välisiä yhteyksiä. Vaikutus tulee esiin erityisesti hippokampuksessa, joka on masentuneilla tyypillisesti tavallista pienempi. Eläinkokeiden mukaan lääkitys saa aivoalueen kasvamaan normaaliksi.

VIDEO: Opi lisää masennuksen oireista

Viime vuosina masennuspotilaiden aivojen muovautuvuutta on yritetty lisätä ilman lääkkeitä. Tutkimuskohteena on ollut muun muassa aivojen sähköstimulaatio. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi kiinnittämällä leikkauksessa aivoihin pieniä elektrodeja. Menetelmän anti on jäänyt kuitenkin melko vaatimattomaksi, ja koska kirurgiaan liittyy suuri riski, siihen turvaudutaan harvoin.

Idean hieman jalostuneempi sovellus on transkraniaalinen magneettistimulaatio, jossa aivoihin lähetetään voimakkaita sähköpulsseja pään ulkopuolisella laitteella. Menetelmä on käytössä, ja siitä on todettu olevan joskus apua, vaikka teho ei ole valtaisa.

Hoitoa hankaloittaa se, että se annetaan sairaalassa tai poliklinikalla ja että käyntikertoja tarvitaan yleensä monta melko lyhyin välein. Siksi tuore ratkaisu on herättänyt paljon kiinnostusta – se sopii nimittäin kotikäyttöön. Ja kaiken lisäksi ensimmäisten potilaskokeiden tuloksia on pidetty hyvin lupaavina.

Päähine virkistää soluja

Hoidossa käytetään erikoispäähinettä kerran päivässä puolen tunnin ajan. Sykkivään sähkömagneettiseen kenttään perustuvan T-PEMF-menetelmän ansiosta masennuksen pitäisi hellittää jo parissa kuukaudessa.

Testeissä masennuksesta on parantunut noin joka toinen masentunut koehenkilö. T-PEMF on ollut sallittu Euroopassa jo vuodesta 2015, mutta potilaskokeet eivät ole vakuuttaneet lääkärikuntaa.

T-PEMF on nyt ollut testissä kuudessa tanskalaisessa sairaalassa, ja tulokset todistavat, että siitä on apua masennuksen hoidossa.

Käynnissä oleva laaja tutkimus saattaa muuttaa lääkäreiden asenteita. T-PEMF-menetelmää testataan kuudessa tanskalaisessa sairaalassa, ja alustavien tietojen mukaan vielä tänä vuonna julkistettavat tulokset osoittavat sen tepsivän masennukseen.

Hoitovälineenä toimivassa päähineessä on seitsemän kuparikelaa, jotka tuottavat aivoihin heikkoja sykkiviä sähkömagneettisia kenttiä. Voimakkuudeltaan magneettikentät vastaavat niitä sähkökenttiä, joita syntyy luonnollisesti hermosolujen lähettäessä impulsseja.

Sähkömagneettiset kentät ilmeisesti kasvattavat niin sanottujen kasvutekijöiden määrää aivoissa ja tätä kautta edistävät uusien synapsien muodostumista ja verisuonien haarautumista. Laajeneva verisuonisto parantaa hermosolujen hapen ja ravinnon saantia, mikä taas heijastuu niiden toiminta- ja viestintäkykyyn. Sillä on puolestaan yhteys mielialaan.

T-PEMF lupaa apua niille masennuspotilaille, jotka hyötyvät vähän jos lainkaan nyt tarjolla olevista hoitomenetelmistä. Menetelmä voi osoittautua hyödylliseksi myös eri aivosairauksien hoidossa. Vuonna 2018 sen todettiin voivan lievittää Parkinsonin taudin oireita, ja tavoitteena on selvittää, onko siitä aseeksi myös dementiaa vastaan.