Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Rakkaus on sulaa kemiaa

Flirttailu kiihdyttää, rakastuminen huumaa ja vakiintuminen tuottaa turvallisen olon. Rakkauden vaiheita säätelevät eri aivoalueet ja hormonit. Nykyiset kuvantamismenetelmät näyttävät, mitä aivoissa tapahtuu, kun tunteet kehittyvät. Rakkauden kemiasta aletaan olla aika hyvin selvillä.

Shutterstock

FLIRTTI - Ensi tunnit tai päivät

Orjuuttavaa mielihyvää

Flirttailu on kuin uhkapelien pelaamista tai huumeiden käyttämistä. Kaikissa niissä käyttäytymistä ohjaavat vahvat tunteet, jotka syntyvät mielihyvää säätelevillä aivoalueilla.

Aivojen etuosan accumbens-tumakkeen erittämä dopamiini-viestiaine tuottaa niissä niin voimakkaan tyydytyksen tunteen, että ihminen tahtomattaankin tavoittelee sitä uudelleen.

Kokeessa koehenkilöiden dopamiinitaso on saatu nousemaan lupaamalla rahaa. Samoin käy heteroseksuaalisille miehille, joille näytetään viehättävien naisten kuvia.

Aivotoiminta 12 ensimmäisen kuukauden aikana:

Yksi aivoalue aktivoituu ensimmäisten tuntien ja päivien aikana, kolme muuta käy ylikierroksilla ensimmäisen vuoden ajan.

Accumbens-tumake

Palkitsee dopamiinilla

M. Torres/Getty Images

Kulmapoimu

Arvioi valitun tunteita

M. Torres/Getty Images

VTA-alue

Reagoi rakastetun näkemiseen

M. Torres/Getty Images

Otsalohkon etuosa

Arvioi partnerin soveltuvuutta

M. Torres/Getty Images

Rakastuminen - 6–12 kuukautta

Onnellisuus rasittaa

Rakastumisen huumaa pidetään onnellisena olotilana, mutta sille ovat ominaisia epäilykset ja epävarmuus. Henkinen rasitus näkyy selvästi vastarakastuneen aivoissa.

Elimistössä erittyy runsaasti stressihormoneja, kuten kortisolia, ja valintoja tekevät ja toisten tarkoitusperiä arvioivat aivojen alueet työskentelevät kuumeisesti.

Rakastunut tekee vaikeita päätöksiä

Rakastumiseen liittyy paljon epävarmuutta. Vuonna 2011 psykologi Xiaomeng Xu Stony Brookin yliopistosta Yhdysvalloista kuvansi 18 vastarakastuneen naisen ja miehen aivot.

Kokeessa havaittiin, että rakastetun näkeminen kiihdytti toimintaa otsalohkon etuosassa. Alue on myös mukana päättämässä, kannattaako toimia vai ei.

Rakastetun näkeminen myös aktivoi oikean aivopuoliskon ventraalisen tegmentaalisen alueen (VTA). Perheenjäsenen näkeminen taas aktivoi saman alueen vasemmalta puolelta. Aivot siis erottavat romanttisen rakkauden kiintymyksestä lähiomaisiin.

Rakastetun näkeminen vilkastutti useita aivoalueita.

© Lucy L. Brown

Rakastumisen aste voidaan mitata

Rakastunutta askarruttaa koko ajan, vastaako rakastettu tunteisiin.

Kulmapoimuksi kutsuttu pieni takaraivo- ja ohimo­lohkojen välinen alue aivojen takaosassa osallistuu muun muassa muiden ihmisten mielentilan ja tarkoitus­perien tulkitsemiseen. Siksi se toimii rakastuneella hyvin vilkkaasti.

Stephanie Ortigue Kalifornian yli­opistosta kuvansi 29 rakastuneen naisen aivot, kun he ajattelivat rakastettuaan.

Mitä rakastuneemmaksi naiset tunsivat itsensä, sitä vilkkaammin heidän kulmapoimunsa toimi.

Vakiintuminen - Yli vuosi

Turvallisuuden tunne kasvaa

Puolesta vuodesta vuoteen kestäneen epätietoisuuden ja hurmion jälkeen parisuhde siirtyy vakaaseen vaiheeseen, jota hallitsevat toisenlaiset kemialliset aineet. Stressihormoni kortisolin ja hermokasvutekijän määrät laskevat normaalitasolle.

Sen sijaan oksitosiini-hormonin pitoisuus alkaa kasvaa. Etenkin ohimolohkojen mantelitumakkeisiin vaikuttava oksitosiini lievittää stressiä ja ahdistusta, lisää turvallisuuden tunnetta ja luo mielenrauhaa.

© M. Barton/Nature PL

Oksitosiini tekee preeriamyyrästä uskollisen

Suurin osa nisäkkäistä on moniavioisia, eli niillä on elämänsä aikana useita kumppaneita. Pohjoisamerikkalainen preeriamyyrä viettää koko elämänsä yhden kumppanin kanssa. Poikkeuksellista uskollisuutta näyttää selittävän oksitosiini. Preeria­myyrällä on aivoissaan suhteellisesti enemmän oksitosiinireseptoreita kuin muilla nisäkkäillä. Jos reseptorit salvataan, eläin alkaa vaihtaa kumppania.

Hormoni kaunistaa kumppanin

Hellyyshormoniksi kutsutulla oksitosiinilla näyttää olevan pääosa ihmisen rakkaus­elämässä. Psykiatri René Hurlemann Bonnin yliopistosta Saksasta sai vuonna 2013 tutkimuksissaan huomiota herättäviä tuloksia. Hurlemann näytti 20:lle pitkässä ja vakaassa parisuhteessa olevalle nuorelle miehelle naisten kuvia.

Mukana oli kuvia sekä miesten kumppanista että tuntemattomista naisista. Miesten piti pisteyttää naiset sen mukaan, kuinka viehättä­vinä he näitä pitivät.

Hurlemann toisti kokeen myöhemmin. Tällä kertaa miesten nenään suihkautettiin oksitosiinia, jolloin tulokset muuttuivat ratkaisevasti.

Hormonin vaikutuksen alaisena miehet pitivät omaa kumppaniaan viehättävämpänä kuin aiemmin. Hormoni ei vaikuttanut muiden naisten pisteisiin. Aivokuvauksissa ilmeni, että oksitosiini aktivoi aivoissa accumbens-tumaketta, joka kuuluu mielihyväjärjestelmään.

Muissa kokeissa on osoitettu, että tämä tumake saa romanttisen rakkauden tuntumaan hyvältä. Siksi oksitosiini sitoo kumppanit tiiviimmin yhteen.

Nämä aivoalueet tekevät työtä vakiintuneessa parisuhteessa

Päälakilohkon

Passivoituminen tekee olon turvalliseksi

Shutterstock

Ohimolohkon

Passivoituminen tekee olon turvalliseksi

Shutterstock

Mantelitumakkeen

Passiivisuus vaimentaa pelkoja

Shutterstock

Accumbens-tumake

Tuottaa mielihyvän tunteen.

Shutterstock

Otsalohkon etuosa

Rauhoittuu, kun tuntee itsensä rakastetuksi

Shutterstock

Pysyvä parisuhde ehkäisee epävarmuutta

Neurobiologi Semir Zeki Lontoon University Collegesta on tutkinut muiden tutkijoiden ottamia aivokuvia tilanteista, joissa koehenkilöille näytettiin heidän kumppaninsa kuvaa.

Zeki päätteli aineistosta, että vakaa ja onnellinen parisuhde hillitsee useiden aivoalueiden toimintaa. Hitaammalle vaihteelle heittivät muun muassa pelon tuntemiseen liittyvät mantelitumakkeet ja osa päälaki- ja ohimolohkojen aivokuoresta, joka kytkeytyy kielteisiin tunteisiin.

Niiden aktiivisuuden vähenemisen arvellaan kasvattavan turvallisuuden tunnetta, mielenrauhaa ja sopuisuutta, jotka ovat ominaisia onnelliselle parisuhteelle.

Aivokuvista käy myös ilmi, ettei pitkässä parisuhteessa otsalohkon etuosa aktivoidu samalla lailla kuin ennen katsottaessa omaa kumppania.

Sama alue toimii yleensä vilkkaasti silloin, kun ihminen pohtii, mitä mieltä muut ovat hänestä. Zekin mukaan vakituisessa parisuhteessa elävät luottavat toisiinsa enemmän kuin vastarakastuneet, eikä heidän tarvitse käyttää yhtä paljon energiaa kumppanin tunteiden analysointiin.

To mennesker har sex under dynen
© Shutterstock

Halun hormonikimara

Seksielämää ohjaavia hormoneja on kolme: mieshormoni testosteroni, naishormoni estrogeeni ja oksitosiini, joka tuottaa mielihyvää ja luo yhteenkuuluvuuden tunteen.

  • MIES:

    Seksuaalista halua säätelee etenkin mieshormoni testosteroni. Kokeessa sen vaikutus estettiin lääkkeillä nuorilla miehillä. Kahdessa viikossa koehenkilöiden sukupuolinen halu, seksifantasioiden määrä ja itsetyydytys vähenivät.

  • NAINEN:

    Estrogeeni kasvattanee seksihaluja suoraan ja epäsuorasti. On myös viitteitä siitä, että naisilla, joilla on useita kumppaneita, on veressä enemmän testosteronia kuin vakiintuneilla.

  • MIES JA NAINEN:

    Rakastuneiden välille tunnesiteen tuottava oksitosiini on kokeissa näyttänyt lisäävän seksuaalista halua.Sitä erittyy orgasmin aikana sekä miehillä että naisilla, ja sillä on osansa nautinnon saamisessa.

ERO

Onneton rakkaus muistuttaa masennusta

Pitkän parisuhteen päättyminen näkyy aivoissa. Tohtori Christina Stößel Baijerissa toimivasta Friedrichin–Alexanderin yliopistosta vertasi toisiinsa 12:n kumppaninsa jättämän ja 12:n onnellisessa suhteessa elävän aivokuvia.

Jätetyillä henkilöillä aivosaari ja ACC:ksi kutsuttu aivojen etuosan aivokuoren osa olivat vähemmän aktiivisia kuin toisella ryhmällä. Alueet ovat keskeisessä osassa, kun työstetään myönteisiä ja kielteisiä tunteita. Ne ovat normaalia passiivisempia myös masennusdiagnoosin saaneilla. Passiivisuus voi selittää sitä, miksi pitkän parisuhteen purkautuminen surettaa.

Eron jälkeen (alla) aivosaaren ja ACC:n toiminta hiljenee.

© Stößel et al./Neuropsychobiology

Lue myös:

Aivot

TUNNE KEHOSI: Aivosi kutistuvat nukkuessasi

16 minuuttia
Koululainen - Oletko koululaista viisaampi?
Älykkyys

TESTI: Oletko koululaista viisaampi?

1 minuuttia
Aivot

Mistä kylläisyyden tunne syntyy?

0 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota