Isoaivojen alla sijaitsevia nyrkinkokoisia pikkuaivoja on kauan pidetty pelkkänä motorisena keskuksena.
Jokin aika sitten saatiin kuitenkin selville, että niillä on monia muitakin tärkeitä tehtäviä. Ne esimerkiksi huolehtivat siitä, että toisten seurasta nautitaan.
Nykyään tiedetään, että pikkuaivoilla voi olla tärkeä osa muun muassa skitsofreniassa ja autismissa, jotka molemmat vaikuttavat sosiaaliseen käyttäytymiseen.
Pikkuaivot ovat yhteydessä palkitsemisjärjestelmään
Yhdysvaltalaiset tutkijat ottivat siksi selvää siitä, millaisia yhteyksiä pikkuaivoilla on muihin aivojen osiin.
He sovelsivat tekniikkaa, joka saa aivosolut loistamaan silloin, kun ne toimivat aktiivisesti.
Hiirillä tehdyt kokeet paljastivat, että pikkuaivojen hermosoluilla on vahvat yhteydet isoaivojen ventraaliseen tegmentaalialueeseen (VTA), joka kuuluu aivojen palkitsemisjärjestelmään.
Sen vapauttama välittäjäaine dopamiini tuottaa mielihyvää, kun jokin tarve tyydytetään.
Näin pikkuaivot ja palkitsemisjärjestelmä toimivat
Pikkuaivot
Isoaivojen alapuolella sijaitsevat pikkuaivot koordinoivat liikkeitä. Ne ovat tärkeitä muun muassa tasapainon hallinnassa. Vaikka pikkuaivot ovat kooltaan isoaivoja pienemmät, niissä on enemmän hermosoluja. Jos pikkuaivot vaurioituvat, ihminen ei pysty liikkumaan enää sulavasti. Pikkuaivojen toiminnan häiriintyminen käy hyvin ilmi esimerkiksi siinä, miten humalainen ihminen kävelee.
Palkitsemisjärjestelmä
Palkitsemisjärjestelmän osat toimivat pitkälti dopaiinilla, joka kohottaa mielialaa. Juuri pikkuaivot aktivoivat isoaivojen ventraaliseen tegmentaalialueen eli VTA:n, kun olemme muiden ihmisten seurassa. Tällöin vapautuu mielihyvää tuottavaa dopamiinia.
Pikkuaivojen ja VTA:n välisissä hermoyhteyksissä todettiin vilkasta liikennettä vain silloin, kun hiiret olivat tekemisissä toistensa kanssa.
Kun viestintä estettiin, hiiret eivät enää hakeneet toistensa seuraa.
Tulos viittaa siihen, että pikkuaivot säätelevät seurallisuutta.