Palikat opettavat hahmottamaan

Aivosi pystyvät luomaan kolmiulotteisia kuvia, joita voit käännellä ja väännellä mielessäsi avaamatta silmiäsi tai nostamatta sormeasi. Tätä uskomatonta kykyä voit harjoittaa yksinkertaisesti leikkimällä.

Aivosi pystyvät luomaan kolmiulotteisia kuvia, joita voit käännellä ja väännellä mielessäsi avaamatta silmiäsi tai nostamatta sormeasi. Tätä uskomatonta kykyä voit harjoittaa yksinkertaisesti leikkimällä.

Claus Lunau & SHUTTERSTOCK

Käsityksesi todellisuudesta syntyy aivoissasi.

Silmiesi kautta virtaa joka sekunti miljoonia näköärsykkeitä, mutta ennen kuin ne tavoittavat tietoisuutesi, aivosi ovat manipuloineet niitä.

Se, mitä näet, ei ole tarkka kuva siitä, mitä edessäsi on. Manipulaatio saattaa huijata sinua, mutta sillä on elintärkeä tehtävä.

Se auttaa sinua saamaan vaikeasti hahmotettavan maailman järjestykseen. Aivosi luovat väärää todellisuutta niin tehokkaasti, että ne jatkavat sitä, vaikka sulkisit silmäsi.

Aivojen näköalueet voivat luoda omia kuvia aivan alusta asti – mielikuvituksessasi.

© claus lunau/shutterstock

Täällä harjoitat visuaalisia kykyjäsi

Kun katselet maailmaa tai luot omia kuvia päässäsi, käytät monia erilaisia aivoalueita. Juuri niitä voit vahvistaa perehtymällä harjoitusohjelmaamme.

Kaikki näköhavaintosi kerääntyvät näköaivokuorelle, josta ne etenevät muille aivoalueille.

Assosiaatioalueet sijaitsevat näköaivokuoren vieressä. Niiden avulla pystyt tulkitsemaan sen, mitä näet.

Kykysi tunnistaa esimerkiksi kasvoja liittyy tiettyjen ohimolohkossa pään sivulla sijaitsevien alueiden aktiivisuuteen.

Limbisen järjestelmän ja pikkuaivojen välissä on alue, joka vastaa siitä, että voit mielessäsi käännellä näkemiäsi kohteita.

Aivojen voimakkaan näköhavaintoja käsittelevän koneiston avulla voit erottaa tärkeitä yksityiskohtia ympäristön kaaoksesta, ratkaista monimutkaisia tehtäviä ja ennustaa tulevia tapahtumia.

Tutkimusten mukaan visuaalinen älykkyys ei välttämättä edellytä esimerkiksi erityisen hyviä matemaattisia tai kielellisiä taitoja eikä ylipäätään korkeaa älykkyysosamäärää.

On myös havaittu, että harjoittelemalla voi kehittää yksityiskohtien erottamiskykyä ja avaruudellista hahmottamista.

Itse asiassa tutkijoiden tietämys visuaalisesta ajatuksenkulustasi yltää vieläkin syvemmälle. Pian he pääsevät lukemaan myös ajatuksiasi.

Signaalit siksakkaavat aivoissa

Aivojasi pommittavat erilaiset ärsykkeet siitä hetkestä alkaen, kun avaat silmäsi. Verkkokalvon noin 125 miljoonaa solua rekisteröivät silmän vastaanottaman valon ja lähettävät joka sekunti 20 miljoonaa sähköistä impulssia aivoja kohti.

© Shutterstock

1. Mitä kuva esittää?

Kun olet nähnyt vastauksen, asia onkin aivan ilmiselvä.

© Shutterstock

2. Ovatko neliöt A ja B samanvärisiä?

Älä välitä kuvan muista kohdista, vaan keskity neliöihin A ja B.

Siirto tapahtuu niitä kahta näköhermoa pitkin, jotka kumpikin – miljoonan hermosolun välityksellä – yhdistävät silmän aivoihin.

Kahden näköhermon hermosolut kohtaavat toisensa näköhermoristeyksessä, jossa näköimpulssit jakautuvat niin, että – sekä oikean että vasemman silmän – oikeanpuoleisen näkökentän impulssit ohjautuvat hermorykelmään aivojen vasemmalle puolelle kun taas näkökentän vasemman puolen impulssit ohjautuvat oikealle puolelle.

Seuraava väliasema on talamus eli näkökukkula, joka toimii useimpien aistiemme ohjauskeskuksena – se siirtää hermoimpulssit niitä käsitteleville aivoalueille.

© Blocks Rock & Shutterstock

Leikki tehostaa aivojen toimintaa

Värikkäillä palikoilla leikkiminen parantaa selvästi aivojen näköalueiden toimintaa. Leikkien jälkeen aivot ovat huippukunnossa ja pystyvät ratkomaan kiperiä tehtäviä ja suunnistamaan kaupungissa.

Aivosi voivat luoda uusia ja entistä vahvempia yhteyksiä aivosolujesi välille, jotta sähköiset impulssit siirtyvät helpommin yhdeltä alueelta toiselle. Se kuitenkin edellyttää, että vaivaat pieniä harmaita aivosolujasi.

Voit esimerkiksi ratkaista erilaisia kirjallisesti laadittuja tehtäviä, mutta yhdysvaltalaistutkijat ovat nyt osoittaneet, että voit terävöittää aivojasi myös leikkimällä.
Yhdysvaltalaisessa kokeessa tutkijat testasivat lasten visuaalisia kykyjä antamalla heidän ratkaista tehtäviä, joissa piti käännellä ja siirrellä kuvioita mielessä.

Tällainen aivojen aktiivisuus liittyy esi­merkiksi avaruudelliseen hahmottamiseen. Sen jälkeen osa lapsista pelasi Scrabble-lautapeliä ja osa tarttui Blocks Rock! -nimiseen peliin. Siinä on tarkoitus rakentaa palikoista tietynlaisia kuvioita, ja siksi lasten piti käännellä palikoita mielessään.

Kaikkiaan lapset leikkivät viisi 30 minuutin jaksoa. Kun lasten visuaalisia taitoja pelien jälkeen testattiin uudelleen, palikoilla leikkineet lapset menestyivät paremmin kuin ennen harjoittelua ja myös paremmin kuin Scrabble-lautapeliä pelanneet.

Talamuksessa impulssit suodattuvat niin, että tiedot muodosta ja väreistä siirtyvät yhteen hermo­solujen kerrokseen ja tiedot syvyydestä ja liikkeestä toiseen.

Sen jälkeen viesti siirtyy loppuasemalle, näköaivokuorelle, joka sijaitsee pään takaosassa.

Aivojen työ ei vielä kuitenkaan ole läheskään valmis. Ennen kuin ärsykkeet tiedostetaan aistimuksena, niihin pitää liittyä aivojen eri osista tulevaa sekalaista tietoa.

Aivot vääristävät todellisuutta

Vain 80 prosenttia kuvasta, jonka näet, koostuu silmiin osuvista ärsykkeistä.

Loppu on tulosta aiemmista kokemuksistasi. Etenkin assosiaatioalueilla on tärkeä rooli hahmottamasi todellisuuden luomisessa.

Ne auttavat sinua erottamaan näkökentästä tärkeimmät elementit ja kokoamaan ne malliksi, jota voit verrata aiempiin näkö­havaintoihisi.

Tämän kyvyn ansiosta pystyt esimerkiksi tunnistamaan kasvoja – vaikka henkilön hiukset olisi leikattu, hän olisi hankkinut silmälasit tai olisi vanhentunut.

Assosiaatioalueiden tehokas vaikutel­mien tulkinta ja työstäminen ilmenee erityisesti silloin, kun joudut optisen harhan uhriksi.

Yhdessä tällaisista harhoista esine heittää varjon šakkilaudalle (katso edellisen sivun tehtävää 2).

Kuvassa valkoinen varjossa oleva ruutu on todellisuudessa aivan samanlainen kuin valossa oleva musta ruutu, mutta aivosi kertovat todennäköisesti jotain aivan muuta.

Ne hyödyntävät aiempia kokemuksiasi šakkilaudan kuvioista, ja valon ja varjon vaikutukset saavat aikaan sen käsityksen, että varjoon jäänyt valkoinen ruutu olisi vaaleampi kuin valaistu musta ruutu.

Kuvittele mielessäsi tie, jonka varrella on viisi eriväristä taloa. Kussakin talossa on asukas, joka suosii tiettyä juomaa ja savukemerkkiä ja jolla on tietty lemmikkieläin. Kaikki asukkaat edustavat eri kansallisuutta. Muodosta ajatuksissasi täydellinen kuva tiestä.

  • Englantilainen asuu punaisessa talossa. Ruotsalaisella on lemmikkinä koira.
  • Tanskalainen juo teetä. Vihreä talo on valkoisesta vasemmalle.
  • Vihreän talon asukas juo kahvia. Pall Mallia polttavalla henkilöllä on lemmikkinä lintuja.
  • Keltaisen talon asukas polttaa Dunhillia. Henkilö, joka asuu keskimmäisessä talossa, juo maitoa.
  • Norjalainen asuu ensimmäisessä talossa.
  • Henkilö, joka polttaa Blendiä, asuu sen henkilön vieressä, jolla on lemmikkinä kissa.
  • Henkilö, jolla on lemmikkinä hevonen, asuu sen henkilön vieressä, joka polttaa Dunhillia.
  • Blue Masteria polttava henkilö juo olutta. Saksalainen polttaa Prince-savukkeita.
  • Norjalainen asuu sinisen talon vieressä. Blendiä polttavalla henkilöllä on naapuri, joka juo vettä.
© Shutterstock

1. Kenellä on kala lemmikkinä?

© Shutterstock

2. Kuka juo vettä?

© Shutterstock

3. Kuka asuu sinisessä talossa?

© Shutterstock

4. Kuka polttaa Blue Masteria?

Aivojen väärä päätelmä vaikuttaa epäkäytännölliseltä, mutta se on muuten äärimmäisen hyvin toimivan järjestelmän suhteellisen harmiton sivuvaikutus.

Tarkan uusien ja vanhojen havaintojen yhdistämisen ansiosta ihminen huomaa tuttuihin malleihin tulleet pienetkin muutokset.

Siten esimerkiksi lääkäri havaitsee kuvasta syöpäkasvaimen. Tutkijat ovat hiljattain kehittäneet uuden tekniikan, joka voi auttaa vahvistamaan juuri tätä kykyä.

Brittitutkijoiden testissä 16 koehenkilön päähän asetettiin elektrodeja mittaamaan aivojen aktiivisuutta usealle päivälle sijoitettujen koetilanteiden aikana.

Henkilöt saivat seurata aivotoimintansa vaihtelua näytöltä, ja sitten heitä pyydettiin harjoittelemaan näköaivokuoren tietyn alueen aktiivisuuden lisäämistä.

Sen he saattoivat tehdä esimerkiksi kuvittelemalla mielessään tietynlaisia kuvia.

Dementikko VS Šakkimestari

© Shutterstock & Berit Roald/NTB scanpix/Ritzau Scanpix

Dementikko

Kuvittele, että näet jotain, mutta et tiedä, mikä se on. Tällainen tilanne on ihmisillä, jotka kärsivät tunnistamishäiriöstä, niin sanotusta visuaalisesta dysgnosiasta. Se johtuu visuaalisesta älykkyydestä vastaavien aivoalueiden vaurioitumisesta. Vaurion taustalla on usein dementoiva sairaus. Potilas voi esimerkiksi katsoa tekstin kirjaimia osaamatta yhdistää niitä sanoiksi. Hän voi silti pystyä hahmottamaan maailmaa muiden aistiensa avulla.

© Shutterstock & Berit Roald/NTB scanpix/Ritzau Scanpix

Šakkimestari

Šakinpelaajien täytyy osata ennakoida, miltä šakkilauta näyttää usean siirron jälkeen. Aivokuvauksissa on
ilmennyt, että heillä on usein erityisen hyvin kehittyneet visuaalisen älykkyyden aivoalueet. Vasta 27-vuotias norjalainen Magnus Carlsen on tästä äärimmäinen esimerkki. Hän voitti 2013 šakin maailmanmestaruuden kaikkien aikojen nuorimpana ja pystyy menestyksekkäästi pelaamaan 12:ta henkilöä vastaan yhtaikaa.

Kokeen jälkeen henkilöiden piti katsoa erilaisia kuvia ja yrittää löytää niistä pienenpieniä eroja.

Koe osoitti, että ne, jotka harjoittelun ansiosta olivat tietoisesti pystyneet lisäämään näköaivokuoren aktiivisuutta, selviytyivät tehtävästä paremmin.

Voit ennustaa tulevaisuutta

Hyvät visuaaliset kyvyt tuottavat paljon muutakin kuin taidon erottaa pieniä yksityiskohtia.

Niiden ansiosta pystyt myös näkemään tulevaisuuteen. Kun vaikka katsot polkupyörää, arvaat, että polkimelle astuminen saa hammasrattaan liikuttamaan ketjua ja pyörän pyörimään.

Ja kun seisot kadulla kotikaupungissasi, tiedät ennalta, mitä taloja näet, kun käännyt kadunkulmasta.

Tämä johtuu siitä, että yhdistät näköhavaintoja aiempiin kokemuksiisi ja luot sitten päässäsi uusia kuvia, jotka simuloivat polkimien ja ketjujen liikkeitä tai kokoavat kotikaupungistasi kolmiulotteisen mallin.

© Shutterstock

Aivojen toiminta nopeutui

Palikoilla leikkimisen jälkeen lapset saivat testissä enemmän oikeita vastauksia ja myös vastasivat selvästi nopeammin.

Selitys näyttää piilevän syvällä aivoissa. Aivokuvauksissa ilmeni muun muassa, että visuaaliseen älykkyyteen liittyvien limbisen järjestelmän ja pikkuaivojen tietyistä alueista tuli leikin jälkeen olennaisesti aktiivisempia.

© Shutterstock

Reaktioaika

Reaktioaika sekunneissa ennen palikoilla leikkimistä (harmaa) ja palikoilla leikkimisen jälkeen (punainen).

© Shutterstock

Tarkkuus

Oikeiden vastausten osuus prosentteina ennen palikoilla leikkimistä (harmaa) ja palikoilla leikkimisen jälkeen (punainen).

Ennustajan kykysi ovat tulosta näköaivokuoren, assosiaatioalueiden ja monien muiden, muun muassa limbisen järjestelmän ja pikkuaivojen, alueiden aktiivisuudesta.

Todennäköisesti et kuitenkaan hyödynnä näiden aivoalueiden potentiaalia täydellisesti – tuoreen tutkimuksen mukaan alueiden sisäistä hermoliitosten verkostoa voidaan laajentaa niin, että niiden toiminta tehostuu.

Pitää vain harjoitella, eikä harjoittelun tarvitse olla ikävää eikä rasittavaa.

Esimerkiksi 2016 tehdyssä yhdysvaltalais­kokeessa tutkijat onnistuivat parantamaan koehenkilöiden visuaalista älykkyyttä antamalla heidän leikkiä värikkäillä puupalikoilla.

Tutkijat hakkeroivat ajatuksiasi

Kun luot päässäsi kuvan puupalikasta pohtiaksesi, miten se sopii yhteen toisen palikan kanssa, käytät enimmäkseen samoja aivosoluja kuin silloin, kun konkreettisesti olet nähnyt palikan edessäsi.

Tätä japanilaistutkijat hyödynsivät vuonna 2018 yrittäessään lukea koehenkilöiden ajatuksia.

Katso vastaukset artikkelin lopusta.

© Anker Tiedemann

1.

Kuinka monen hammaspyörä A:n koko pyörähdyksen jälkeen punaiset hampaat ovat jälleen vastakkain?

© Anker Tiedemann

2.

Missä kehyksissä on täsmälleen samat kuviot?

© Anker Tiedemann

3.

Mitkä narut muodostavat solmun, kun niiden päistä vedetään?

© Anker Tiedemann

4.

Mikä alla olevista asetelmista poikkeaa muista?

© Anker Tiedemann

5.

Mikä kuutioista A–F syntyy, kun kuvio taitellaan?

© Anker Tiedemann

6.

Mikä kuvioista A–F tulee sarjaan seuraavaksi?

© Anker Tiedemann

7.

Sukkalaatikko on aivan sekaisin. Löytyykö näistä pari?

Koehenkilöiden piti ensin katsoa tuhatta kuvaa samalla kun heidän aivojaan kuvattiin.

Tuloksista laadittiin ohjelma, joka saattoi luoda uudelleen koehenkilön katsoman kuvan pelkästään tämän aivojen aktiivisuuden perusteella.

Tietokoneen kuvat eivät olleet täydellisiä, mutta silti tunnistettavia.

Seuraavaksi koehenkilöitä pyydettiin luomaan kuvia ajatuksissaan. Ohjelma yritti lukea mielen sisäisiä kuvia aivokuvausten avulla – ja tulokset olivat lupaavia.

Kun henkilöt ajattelivat yksinkertaisia geometrisia kuvioita, tietokone laati niistä tunnistettavan mallin 83 prosentissa tapauksista.

Tutkijat toivovat, että kuvaustekniikan parannukset tarkentavat pian menetelmää. Uusien sovellusten avulla voit ehkä tulevaisuudessa luoda taidetta vain ajattelemalla kuvia, jotka tietokone sitten piirtää.

Vastaukset